Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
2.5 Työkyky tässä tutkimuksessa
Työkykyä tarkastellaan seuraavassa ennen kaikkea väestötutkimuksen näkökulmasta.
Tarkastelun kohteena on väestön ja eri väestöryhmien työkyky sekä työkyvyn
muutos parin viime vuosikymmenen aikana. Työkyvyn tarkastelussa korostuvat
siihen liittyvät eritasoiset tekijät ja niiden merkityksen kuvaaminen.
Työkyky määrittyy tässä tutkimuksessa yksilön kokemukseksi. Sitä mitataan
erilaisilla tutkittavan omaan näkemykseen perustuvilla arviointikysymyksillä, joita
on pitkään käytetty työkyvyn tutkimuksissa Suomessa. Näitä työkyvyn osoittimina
käytettyjä kysymyksiä selostetaan tarkemmin seuraavassa, tutkimusaineistoa käsittelevässä
luvussa.
Vaikka työkykyä tarkastellaan yksilön kokemuksena, kyse ei kuitenkaan ole
pelkästään yksilön ominaisuudesta. Koettu työkyky on kiinteästi sidoksissa paitsi
työntekijään myös työn tekemisen muotoihin ja sisältöön, työorganisaation toimintaan
sekä yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Haastattelu- ja kyselytietoihin
perustuvassa tutkimuksessa työhön, organisaatioon ja laajempaan yhteiskunnalliseen
kontekstiin liittyvät työkyvyn ulottuvuudet välittyvät työkyvyn
käsitteeseen työntekijän kokemusten ja arvioiden kautta. Yksilön arviota omista
voimavaroistaan, työelämästään ja elämäntilanteestaan voidaan kompleksisuutensa
ja aikaisempien tutkimusten perusteella pitää osuvana arviona työkyvystä.
Työkyvyn moninaisuutta pyritään hahmottamaan edellä kuvatun työkykytalon
ydinrakenteen ja sen ympäristön mukaisesti. Koettuun työkykyyn liittyviä rakenteita
tarkastellaan terveyden, toimintakyvyn, osaamisen, arvojen ja työn sekä
lähiyhteisön ja elämäntilanteen näkökulmista. Näistä eri tekijöistä pyritään löytämään
työkyvyn kannalta tärkeimmät tekijät ja näin täsmentämään kuvaa koetun
työkyvyn ulottuvuuksista.
Tässä tutkimuksessa pyritään työkyvyn ulottuvuuksien kautta ensinnäkin työkyvyn
käsitteen entistä parempaan ymmärtämiseen sekä eritasoisten ja eriluonteisten,
työkykyyn liittyvien tekijöiden merkityksen tunnistamiseen. Toisena tavoitteena
on tuottaa uutta tietoa työkyvyn ylläpitämisen toimintamallien sekä työkyvyn
arviointimenetelmien kehittämiseen.
34