Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Juhani Ilmarinen, Raija Gould, Aila Järvikoski, Jorma Järvisalo
2 Työkyvyn moninaisuus
2 Työkyvyn moninaisuus
Työkyvyn käsite on muuttunut yhteiskunnallisen kehityksen myötä.
Lääketieteellisesti painottuvasta työkyvyn määrittelystä on
siirrytty työn vaatimusten ja yksilön voimavarojen tasapainon
tarkasteluun sekä edelleen moniulotteisempaan työkyvyn kuvaamiseen.
Tässä luvussa tarkastellaan työkyvyn käsitettä sen arvioinnin
ja edistämisen näkökulmista ja kuvataan käytössä olevia
integroituja työkykymalleja.
Työkyvyllä on runsaasti kytkentöjä lähes kaikkiin työelämään
liittyviin tekijöihin, olivat ne sitten yksilön, työpaikan, sosiaalisen
lähiympäristön tai yhteiskunnan tunnuspiirteitä. Työkyvyn
moninaiset yhteydet tekevät sen määrittelystä haastavan
ja edistämisestä vaativan. Tämän luvun tarkoituksena on jäsentää
työkykyä siten, että luku tarjoaa yhdenmukaisen perustan
käytettävissä olevan aineiston analyyseille.
Tässä julkaisussa työkyvyn keskeisiä määrittäjiä ovat terveys,
toimintakyky, elintavat, osaaminen, arvot ja asenteet, työn
monet eri piirteet sekä yksilön lähiyhteisö ja elämäntilanne.
Viime vuosisadan alun yhteiskunnassa työelämän vaatimukset olivat varsin homogeenisia:
oleellista oli ennen kaikkea ruumiillinen voima ja sitkeys. Sairastavuudessa
korostui puolestaan fyysisten voimien ehtyminen tai vammaisuus. Työhön
kykenemättömyys oli siten hyvin konkreettista raihnaisuutta, joka oli helposti
ymmärrettävissä sairauden seuraukseksi. Yhteiskunnan kehittyessä sekä
työ että sairastavuuden muodot ovat muuttuneet ja niiden välinen kytkentä on
tullut vaikeammin tunnistettavaksi.
Sairastavuuden ja työn muutokset näkyvät sosiaalivakuutuksen määrittelemässä
työkyvyttömyydessä. Sekä sairauspäivärahojen että työkyvyttömyyseläkkeiden
perusteina olevissa sairauksissa painotus on muuttunut sydän- ja verisuo-
17