Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
Taulukko 8.2. Nuorten aikuisten peruskoulutus ja lapsuuden kodin talousongelmat
työkykyindeksin tason mukaan.
Työkykyindeksin
tasoluokat
Ylin
neljänne
s Keskitaso
Alin
neljänne
s
45,
5–
49
41,
5–
45,
5 24–
41
( n=
203)
( n=
384)
( n=
214)
Peruskoulutus,
%
peruskoulu, osa
lukiota
40 49 57
ylioppilas60 51 43
yhteensä Lapsuudenkodissa
talousongelmia,
%
100 100 100
ei80 77 57
kyllä12 13 25
eos8 10 18
yhteensä100 100 100
Edellä luvussa 3 esitettyjen työkyvyn osoittimien jakaumatietojen mukaan nuoret
miehet arvioivat työkykynsä hiukan paremmaksi kuin nuoret naiset (taulukko 3.4).
Nuorilla miehillä oli naisia yleisemmin erinomainen työkykyindeksin arvo ja miehet
antoivat myös naisia yleisemmin työkyvylleen pistemääräksi täydet 10 pistettä.
Naisten ja miesten ero näkyikin lähinnä erinomaisen ja hyvän työkyvyn välillä;
kohtalaiseksi tai huonoksi työkykynsä arvioivia oli yhtä paljon sekä nuorten naisten
että miesten keskuudessa.
Taulukossa 8.3 kuvataan nuorten aikuisten työkykyä pääasiallisen toiminnan
mukaan. Työkykyä tarkastellaan työkykypistemäärän, sairauksien lukumäärän ja
psyykkisten voimavarojen avulla. Tarkastelussa ovat mukana kaikki tutkimukseen
osallistuneet 18–29-vuotiaat. Näin on mahdollista vertailla eri elämäntilanteissa
olevia nuoria. Kotona olevien ryhmään kuuluvat ne, jotka hoitivat omaa kotitaloutta
tai perheenjäseniä (heistä oli naisia 99 prosenttia). Ryhmään ”Muut” kuuluvat
ovat enimmäkseen varusmies- tai siviilipalvelussa olevia (miesten osuus oli 88 prosenttia).
Parhaimmaksi työkykynsä pisteyttivät opiskelijat sekä työssä jo olevat nuoret
aikuiset (taulukko 8.3). Näissä ryhmissä oli myös vähiten alle kahdeksan pisteen
vastauksia. Työttömien ja kotona olevien ryhmissä oli edellisiä vähemmän
työkykyään 10 pisteen arvoisena pitäviä. Suurin hajonta oli ryhmässä ”Muu”:
noin puolet antoi työkyvylleen arvosanaksi 10, mutta melkein viidenneksen arvio
jäi alle kahdeksan.
Lääkärin toteamien sairauksien määrässä ei ollut suuria eroja pääasiallisen
toiminnan mukaisissa ryhmissä (taulukko 8.3). Työttömillä ja kotona olevilla oli
246