Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
Nuorten työkyky on keskimäärin hyvä. Esimerkiksi Nuoret ja työ -barometrin
mukaan asteikolla 0–10 arvioidun työkykypistemäärän keskiarvo oli 15–29-vuotiailla
8,9 (Launonen ym. 2004). Muun muassa elintapoihin liittyvien tekijöiden on
kuitenkin havaittu vaikuttavan nuorten työkyvyn tasoon (Laitinen ym. 2005).
Muuttuva työelämä ja lisääntyvä määräaikaisten ja tilapäisten töiden osuus kaikista
työsuhteista (Kandolin 2000) sekä tämän myötä tuleva epävarmuus tulevasta
voivat myös osaltaan vaikuttaa työkykyyn. Nuorten suosimissa ammateissa,
varsinkin tietotekniikan aloilla lisääntyvä kiire, työaikojen venyminen ja ylityöt ovat
tyypillisiä (Kandolin ja Huuhtanen 2002; Nätti ja Anttila 2002), mikä myös asettaa
paineita työkyvylle.
Nuorilla on yleensä hyvä terveys ja toimintakyky. Heidän kokemuksensa työkyvystä
olisikin käsitettävä sidonnaisiksi yksilön omaan tulkintaan ja mielikuvaan
työstä. Tämä näkökulma on keskeinen dynaamisen työkyvyn teoriassa (Heikkilä
1996). Dynaamisessa työkykymallissa työkyky nähdään monitasoisena järjestelmänä,
johon sisältyvät yksilön ominaisuudet, suhde työhön, yhteiskunnalliseen
tilanteeseen sekä ympäristön asettamiin vaatimuksiin. Voidaan ajatella, että työkyky
voi nykyisessä epävarmassa työllisyystilanteessa tarkoittaa myös kykyä säilyttää
elämän mielekkyys sekä kykyä sietää epävarmuutta tilanteissa, joissa pysyvä
työura ei ole näköpiirissä (Aspvik 2003; Valkonen 1997). Onkin kyseenalaista,
soveltuvatko vanhempien ikäluokkien tutkimuksissa käytetyt työkyvyn
mittarit sellaisenaan nuorille.
Tässä luvussa tarkastellaan sitä, minkälaisia vaihteluita työkyvyssä esiintyy
nuorilla aikuisilla, 18–29-vuotiailla, mitkä tekijät ovat yhteydessä nuorten työkykyyn
sekä sitä, ovatko nämä työkykyyn liittyvät tekijät erilaisia alle 30-vuotiailla
vanhempiin työntekijöihin verrattuna.
8.1.1 Aineisto ja menetelmät
Terveys 2000 -tutkimuksen nuorten aikuisten eli 18–29-vuotiaiden otokseen kuului
1 894 henkilöä, joista haastatteluun osallistui 79 prosenttia ja kyselyn palautti
68 prosenttia.
Tässä luvussa työkyvyn osoittimina tarkastellaan sekä koko työkykyindeksiä
että sen kolmea osiota: työkykypistemäärää (osio 1), lääkärin toteamien sairauksien
lukumäärää (osio 3) ja psyykkisiä voimavaroja (osio 7) (ks. luku 3.3). Työkyvyn
rajoittuneisuutta kuvaava kolmiluokkainen työkykyarvio ei erotellut riittävästi
vastaajia toisistaan: työllisistä vain 1,8 prosenttia ja kaikista nuorista aikuisista
3,4 prosenttia arvioi työkykynsä osittain tai kokonaan rajoittuneeksi.
242