Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

3 Aineisto ja menetelmät
7. Psyykkiset voimavarat. Tutkittavat arvioivat psyykkisiä voimavarojaan kolmella
GHQ-kysymyssarjaan perustuvalla kysymyksellä: onko kyennyt nauttimaan
tavallisista päivittäisistä toimista, onko ollut toimelias ja vireä ja onko
tuntenut toivorikkautta tulevaisuuden suhteen (yhteensä 1–4 pistettä).
Työkykyindeksi muodostetaan laskemalla osa-alueiden pistearvot yhteen, ja sen
vaihteluväli on 7–49 pistettä. Työkykyindeksi voidaan jakaa neljään luokkaan: huono
(7–27 pistettä), kohtalainen (28–36 pistettä), hyvä (37–43 pistettä) ja erinomainen
(44–49 pistettä). Tämä luokittelu laadittiin ikääntyvien kuntatyöntekijöiden
ensimmäisen poikittaistutkimuksen (v. 1981) aineistolla (n=6 257) siten, että huonoiksi
luokiteltiin työkykyindeksin jakaumalta huonoimmat 15 prosenttia ja erinomaisiksi
jakauman parhaimmat 15 prosenttia. Mediaani jakoi lopun aineiston kohtalaisiin
ja hyviin. Erillisessä ohjekirjasessa esitetään myös eri osioiden painotukset
sekä vertailuarvoja eri ammatti- ja ikäryhmille (Tuomi ym. 1997a).
Työkykyindeksiin sisältyvistä kysymyksistä osa soveltui vain työssä oleville.
Työkykyindeksiä ei siten voi käyttää työkyvyn osoittimena koko väestöllä vaan
ainoastaan haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana työssä olleilla. Työkykyindeksin
osioiden sisältyminen aineiston keruun eri vaiheisiin supistaa myös jonkin
verran indeksin käyttöä. Osiota 7 lukuun ottamatta indeksin tiedot kerättiin haastattelussa.
Seitsemättä osiota eli psyykkisiä voimavaroja koskevat kysymykset
sisältyivät kyselyyn, johon osallistumisaktiivisuus oli jonkin verran haastattelua
pienempi. Työkykyindeksin osioiden jakaumat on esitetty liitetaulukossa L3.1.
Työkykyindeksin osioiden vastaavuutta (reliabiliteettia) kuvaava Cronbachin
alfa sai arvon 0,78. Kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa (esim. Ilmarinen ja
Tuomi 2004), suurin vaikutus työkykyindeksin arvoon oli sen ensimmäisellä osiolla
eli työkykypistemäärällä, toisella osiolla eli työkyvyllä työn vaatimusten kannalta
sekä neljännellä osiolla, joka kuvaa sairauksien arvioitua haittaa työssä.
Työkykyindeksin osioista ensimmäisellä eli työkykypistemäärällä oli korkeimmat
korrelaatiot muiden indeksin osioiden, erityisesti osion 2 ”työkyky työn vaatimusten
kannalta”, osion 4 ”sairauksien arvioitu haitta”, osion 6 ”ennuste kahden
vuoden kuluttua”, osion 7 ”psyykkiset voimavarat” kanssa. Sairauspoissaolojen
eli osion 5 korrelaatiot muihin indeksin osioihin sen sijaan olivat heikoimmat. (Taulukko
3.2.)
43