Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

4 Työkyky väestön osaryhmissä
lähinnä seurakuntia ja järjestöjä. Kunta- ja valtiosektorit sisältävät kuntien ja valtion
omistamat yritykset. Yksityinen sektori on kooltaan suurin, joskin naisilla kunta-ala
on lähes yhtä suuri. Muu sektori eli seurakunnat ja järjestöt on huomattavasti
muita pienempi, sillä se kattaa vain pari prosenttia työssä olevien palkansaajien
työnantajista (ks. liitetaulukko L4.1).
Työkyvyltään rajoittuneiden osuudessa, työkykypistemäärässä tai työkykyindeksissä
ei ollut tilastollisesti merkitseviä toimialoittaisia eroja. Palkansaajanaisilla
työkyvyn rajoittuneisuus oli yleisintä muulla sektorilla eli seurakunnissa tai järjestöissä
työskentelevillä. Ryhmän pienen koon vuoksi ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti
merkitsevä. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa näkyi lisäksi, että yksityisellä
sektorilla työskentelevät 55–64-vuotiaat kokivat muiden sektoreiden samanikäisiä
yleisemmin työkykynsä rajoittuneeksi (taulukko 4.5.4).
Taulukko 4.5.4. Työkykynsä rajoittuneeksi kokeneiden osuus (%) sekä työkykypistemäärän
ja työkykyindeksin ikävakioidut keskiarvot työnantajasektorin
mukaan, työssä käyvät palkansaajat.
Työnantaja-
sektori
Työkyvyltään
rajoittuneiden
osuus
( % )
OR1 Naiset
2 30– 44
45– 54
55– 64
30– 64
2 30– 64
Työkyky-
pistemäärä
2 30– 64
Työkyky-
indeksi
2 30–
64
Yksityinen4 11 20 8 1, 0 8, 7 39,
8
Kunta3 8 15 6 0, 7 8, 7 39,
6
Valtio4 10 10 6 0, 7 8, 7 40,
1
J okin
muu
( 11)
( 18)
( 17)
12 1, 5 8, 6 40,
2
Miehet
Yksityinen2 8 17 6 1, 0 8, 7 40,
5
Kunta1 10 7 5 0, 8 8, 5 40,
8
Valtio3 7 9 5 0, 8 8, 6 40,
5
J okin
muu
( 0)
( 9)
- 4 0, 6 8, 2 39,
6
1 Odds ratio (OR) eli ristitulosuhde kuvaa tässä työkyvyn rajoittuneisuuden yleisyyttä muilla sektoreilla
verrattuna yksityiseen sektoriin. Eron tilastollinen merkitsevyys: *p