Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
työkyvyksi. Työkyky mielletään pikemminkin terveyden ja jaksamisen kuin osaamisen
ja suoriutumisen näkökulmasta.
Useiden tekijöiden yhteys työkykyyn näytti regressiomallinen mukaan kasvavan
iän mukana. Työn muuttujista näin tapahtui työn henkisen rasittavuuden ja
fyysisten vaatimusten suhteen. Näin tapahtui myös koulutuksen ja aktiivisuuden
alueilla. Huolestuttavaa oli etenkin työn henkisen rasittavuuden merkityksen voimakas
kasvu vanhemmissa ikäryhmissä. Työn henkinen rasittavuus selitti 30–44vuotiaiden
ryhmässä vain 15 prosenttia työkyvyn vaihtelusta kun tätä vanhemmilla
selitysosuus oli 25 prosenttia. Tähän ikääntymiseen liittyvään ilmiöön tulee työpaikoilla
ponnekkaasti tarttua esim. parantamalla työaikajärjestelyjä ja töiden organisointia.
Riittävän usein toistuvien lyhyiden lepotaukojen mahdollistaminen työssä
saattaa työn henkisen rasittavuuden vähentämisen ohella ehkäistä myös työn fyysisten
vaatimusten aiheuttaa uupumista. Vastaavasti ikääntyvien koulutukseen ja
vapaa-ajan aktiivisuuden sisältöihin tulee kiinnittää huomiota.
Arvojen regressiomalleissa merkillepantavaa oli se, että vanhoilla työinnon
väheneminen selitti voimakkaammin työkykyä kuin nuorilla. Nuorilla puolestaan
työn ilo selitti voimakkaammin työkykyä kuin vanhoilla. Selitys ikääntymisen vaikutuksista
työinnon vähenemiseen mutta työn ilon lisääntymiseen saattaa löytyä
ammattiuran keskivaiheessa, noin 45 vuoden iässä, havaittuihin ylläpidon, lamaannuksen
tai kasvun vaiheisiin (Ruohotie 1991). Joidenkin eteenpäin pääsy organisaatiossa
saattaa hidastua tai lakata. Joillekin ammattiuran keskivaihe saattaa
tuoda voimakkaita urakasvun mahdollisuuksia ja joillekin syrjäytymiseen johtavan
lamaannustilan. Organisaation mahdollistama urakasvu saattaa selittää työn ilon
lisääntymistä. Työinnon väheneminen puolestaan saattaa liittyä vähentyneisiin
eteenpäin pääsyn mahdollisuuksiin ja alkavaan syrjäytymiseen, jota myös terveyden
heikentyminen voi edistää.
Tulosten liittyminen työkykymalliin
Tulokset tukevat luvussa 2.2.2 esitettyä Työkykytalon havainnollistamaa moniulotteista
mallia työkyvyn ulottuvuuksista (Ilmarinen 2003a). Kaikilta oletetuilta
työkyvyn ydinrakenteilta voitiin sekä koko aineistossa että kaikissa kolmessa ikäryhmässä
todeta työkykyä merkittävästi selittäviä tekijöitä. Mittareista arvoja kuvaamaan
käytetyt työn ilo ja työn vähäinen innostavuus kuvasivat arvojen sijasta
pikemminkin työhön motivoitumista. Työhön motivoituminen kuitenkin sijoittuu kyseisen
teorian mukaan arvojen alueelle. Se, kuvaavatko harrastukset lähiyhteisöä
218