Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

3 Aineisto ja menetelmät
Raija Gould, Seppo Koskinen, Jorma Seitsamo, Kaija Tuomi, Anu Polvinen, Päivi
Sainio
3 Aineisto ja menetelmät
Terveys 2000 -tutkimuksessa kerättiin haastattelujen, kyselyjen
ja terveystarkastusten avulla tietoa suomalaisen aikuisväestön
sairauksista, työ- ja toimintakyvystä ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Tässä julkaisussa tarkastellaan 18–74-vuotiaiden työkykyä,
joskin pääpaino on 30–64-vuotiaiden ikäryhmässä. 30–
64-vuotiaiden otoksesta osallistui haastatteluun 89 prosenttia,
kaikkiaan 5 199 henkilöä.
Julkaisussa on yleisimmin käytetty kolmea työkyvyn osoitinta:
kolmiportaista arviota omasta työkyvystä, seitsemän osiota
sisältävää työkykyindeksiä ja asteikolle 0–10 sijoittuvaa työkykypistemäärää,
joka kuvaa työkykyä verrattuna elinaikaiseen
parhaimpaan työkykyyn. Tässä luvussa tarkastellaan myös
näiden osoittimien keskinäisiä yhteyksiä sekä yhteyksiä työkyvyn
rakenteisiin. Kaikissa osoittimissa korostui vahva yhteys ennen
kaikkea terveyteen sekä motivaatioon ja työn kuormitukseen.
Yhteys osaamisen ongelmiin oli heikompi.
3.1 Terveys 2000 -tutkimus
Terveys 2000 -tutkimuksen tavoitteena oli hankkia ajankohtaiset tiedot tärkeimmistä
kansansairauksista, niiden syistä ja hoitotilanteesta sekä työ- ja toimintakyvystä
suomalaisessa aikuisväestössä. Lisäksi haluttiin tuottaa tietoja terveyteen
vaikuttavista tekijöistä ja väestöryhmien terveyseroista. Vertaamalla tuloksia vuosina
1978–1980 toteutettussa Mini-Suomi-terveystutkimuksessa kerättyihin tietoihin
on mahdollisuus saada luotettava kuva terveyden ja toimintakyvyn kehittymisestä.
Näiden tulosten pohjalta laaditaan myös arvioita tulevaisuuden näkymis-
35