Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
Pohdinta
Tulokset osoittivat aiempien tutkimusten tavoin iän merkityksen työkyvyn heikkenemisessä.
Sekä työssä käyvässä että koko väestössä vanhempien ikäryhmien
koettu työkyky oli heikompi kuin nuorempien. Terveys 2000 -tutkimuksen kaltaisesta
poikkileikkausaineistosta ei voida suoraan päätellä, liittyykö heikentynyt työkyky
ikääntymiseen vai onko kyseessä kohorttivaikutus. Aiempaan seurantatutkimukseen
liittyvät tulokset tukevat kuitenkin näkemystä, että kyse ei ole ainakaan
pelkästään kohorttivaikutuksesta, vaan iän karttumisella on tärkeä merkitys
työkyvyn muutoksessa. Kunta-alan työntekijöiden seuranta 1980- ja 1990-luvuilla
osoitti, että samassa työssä koko seurannan ajan jatkaneidenkin työkyky heikkeni
selvästi iän myötä (Ilmarinen ym. 1995).
Ikäryhmittäisestä tarkastelusta näkyi myös, että vaikka ikääntyneet arvioivatkin
työkykynsä huonommaksi kuin nuoremmat, vanhuuseläkeikäisilläkin on
kuitenkin vielä kohtalaisesti työkykyä jäljellä. Tämä havainto antaa toivoa viimeaikaisille
yhteiskuntapoliittisille pyrkimyksille työurien pidentämiseksi.
Sukupuolen suhteen tulokset olivat myös pääasiassa aiempien tutkimusten
suuntaisia: naisten ja miesten välillä ei ollut suuria eroja koetussa työkyvyssä.
Tulokset nostavat kuitenkin esille kaksi sukupuolten välisiin työkykyeroihin liittyvää
havaintoa. Ensinnäkin eri työkyvyn osoittimilla saatu kuva naisten ja miesten
työkyvystä on erilainen. Työkykyindeksin mukaan työssä käyvien naisten työkyky
on keskimäärin huonompi, mutta työkykypistemäärän mukaan parempi kuin
miesten. Tämä ei kuitenkaan kerro käytettyjen työkyvyn osoittimien epäjohdonmukaisuudesta
tai arviointien ailahtelevuudesta vaan osoittimien erilaisesta sisällöstä.
Työkykypistemäärän avulla arvioidaan nykyistä työkykyä verrattuna elinaikaiseen
parhaimpaan. Pistemäärä ei siis riipu pelkästään nykyisen työkyvyn tasosta
vaan myös aikaisemmasta työkyvystä. Koska työssä käyvät naiset pisteyttivät
työkykynsä paremmaksi eli lähemmäksi maksimiaan kuin miehet, ja toisaalta
heidän työkykyindeksillä mitattu työkykynsä oli heikompi kuin miehillä, viittaa tämä
siihen, että naiset ovat arvioineet myös elinaikaisen parhaan työkykynsä heikommaksi
kuin miehet.
Toinen sukupuolten välinen työkykyero liittyy vanhimpien työssä käyvien työkykyyn.
Miesten työkyky oli kutakuinkin samalla tasolla 50. ja 64. ikävuoden välillä,
sen sijaan naisilla työkyky heikkeni merkitsevästi vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä.
Arvioivatko lähellä eläkeikää olevat naiset työkykyään tiukemmalla
kriteerillä kuin miehet vai ovatko työkyvyltään heikentyneet miehet siirtyneet nai-
62