Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

1 Johdanto
Luvut 7–9 keskittyvät syventämään kuvaa työelämässä selviytymisen kannalta
tärkeiden väestöryhmien työkyvystä. Seitsemännessä luvussa pohditaan syrjäytymistä
ja työkykyä. Luvussa tarkastellaan sekä työttömyyskokemusten että kahden
muun syrjäyttävän tekijän, matalan koulutustason ja taloudellisten vaikeuksien
yhteyttä työkykyyn. Kahdeksannen luvun kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset.
Luvussa kuvataan eri elämäntilanteissa olevien nuorten työkykyä ja etsitään nuorille
ominaisia työn ja työkyvyn yhteyksiä. Yhdeksännessä luvussa siirrytään työuran
toiseen päähän; tarkasteltavana on ikääntyneiden työkyky. Tässä luvussa
kuvataan 50 vuotta täyttäneiden työssä, työttömänä tai erilaisilla eläkkeillä olevien
työkykyä ja työssä selviytymistä ja tarkastellaan työkyvyn yhteyttä eläkkeelle
siirtymishalukkuuteen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on myös eläkeuudistuksen
joustava vanhuuseläkeikä: onko ikääntyneillä työkykypotentiaalia työurien
pidentämiseen?
Tulososan viimeisessä luvussa (luku 10) tarkastellaan väestön työkyvyn kehitystä
viime vuosikymmeninä. Miten eri-ikäisten itse arvioitu työkyky on muuttunut
1970-luvun lopun jälkeen, onko työkyvyn kehitys ollut samanlaista eri alueilla
ja eri väestöryhmissä?
Teoksen viimeinen luku kokoaa yhteen tulosten antaman kuvan työkyvyn
ulottuvuuksista. Luvussa esitetään lisäksi johtopäätöksiä siitä, mitä tulokset tarkoittavat
väestön työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen kannalta ja mitä jatkotutkimustarpeita
ne tuovat esiin.
Kirja on tutkimustietoon perustuva raportti, ja se on tarkoitettu kaikille työkyvyn
sisällöstä ja edistämisestä kiinnostuneille. Toivomme, että se antaa virikkeitä
ja hyödyllistä tietoa työkyvyn tutkijoille, työkyvyn heikkenemiseen liittyvän sosiaaliturvan
parissa työskenteleville, kuntoutuksen ja terveydenhuollon toimijoille ja
muille väestön työkyvyn edistämistoimenpiteitä suunnitteleville ja toteuttaville.
15