Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

6 Työkyvyn moninaisuus ja työkykyindeksi
tai kuvaako tulojen riittävyys perhettä saattaa vaatia täsmennyksiä esitettyyn teoriaan.
Suurelta osin nämä teorian ja tulosten vastaamattomuudet johtuivat siitä,
ettei kyselymittareita oltu rakennettu työkyvyn teorian mukaan. Toisaalta esimerkiksi
se, ettei siviilisäädyllä ollut regressiomallien mukaan yhteyksiä työkykyyn,
saattaa johtua siitä, että nykyisin siviilisääty ei kovin syvällisesti kuvaa perheen
tilannetta.
Tulosten liittyminen aikaisempiin tutkimuksiin
Tulokset tukevat myös aikaisempia tutkimuksia työkyvyn yhteyksistä. Useissa
tutkimuksissa on havaittu työn fyysisten vaatimusten, kuten ruumiillisen kuormituksen,
lihastyön ja hankalien työasentojen yhteydet huonoon työkykyyn (Aittomäki
ym. 2001; Jurvansuu ym. 2000; Pohjonen 2001a; Tuomi ym. 1991, 1995a,
2000, 2004). Em. tutkimukset ovat tuoneet myös esiin työn henkisen kuormituksen
haitallisia yhteyksiä työkykyyn. Näissä tutkimuksissa työn henkistä kuormittavuutta
on mitattu kiireen, aikapaineen, työtahdin, työn henkisen rasittavuuden
tai työn yksitoikkoisuuden avulla. Hakasen väitöskirjassa (2004) työn kuormittavat
vaatimukset, kuten kireä työtahti ja kuormittavat oppilassuhteet, selittivät
työuupumusoireita, jotka olivat yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn. Työn
voimavaratekijät, kuten työn itsenäisyys sekä esimiehen tuki ja arvostus, puolestaan
vahvistivat opetustyössä jatkamiseen sitoutumista. Tässä tutkimuksessa työn
henkisen rasittavuuden faktorilla esiintyi työn rasittavuuden (työskentely tuntuu
todella rasittavalta, henkisesti puserrettu tyhjiin) ohella myös uupumista kuvaavia
osoita (lopen uupunut työstä, väsynyt jo aamulla). Se, että työn henkistä rasittavuutta
kuvaavan faktorin kärkimuuttujat liittyvät työuupumukseen, osaltaan selittää
faktorin voimakkaat yhteydet huonoon työkykyyn.
Myös esimiestuen myönteiset yhteydet työkykyyn on havaittu aikaisemmin
(Jurvansuu ym. 2000; Pohjonen 2001a; Tuomi ym. 1995a, 2002, 2004). Tässä
tutkimuksessa esimiehen tuen ja arvostuksen lisäksi työkykyyn olivat yhteydessä
mahdollisuus saada tukea työtovereilta sekä se, että työyhteisössä keskusteltiin
työn tavoitteista. Oikeudenmukaisuuden kokemukset työssä, joilla on myös havaittu
positiivisia yhteyksiä työkykyyn (Kausto ym. 2003), saattavat myös liittyä
esimiehen käyttäytymiseen.
Työn itsenäisyys ja kehittävyys liittyivät myös positiivisesti työkykyyn. Työn
itsenäisyyden faktorin kärkimuuttujat (omiin töihin liittyvä sanavalta, voi tehdä
itsenäisiä päätöksiä, voi säädellä työpäivän pituutta, voi vaikuttaa työn tauotuk-
219