Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
Työtä kuvaavan ydinrakenteen muuttujista voimakkain selittäjä oli työn henkinen
rasittavuus (kuva 6.3). Myös työn fyysisillä vaatimuksilla oli suuri vaikutus. Esimiestuen,
työn itsenäisyyden ja työn kehittävyyden selitysosuudet olivat samaa
tasoa mutta hieman matalammat. Näistä muuttujista koko taloa kuvaavaan malliin
jäivät työn henkinen rasittavuus, työn fyysiset vaatimukset ja esimiestuen laatu.
Muuttujista karsiutuivat kuvassa 6.3 sulkeissa olevat työn itsenäisyys ja työn
kehittävyys. Lukuun ottamatta työn fyysisten vaatimusten summamuuttujaa nämä
työtä kuvaavat muuttujat oli muodostettu faktorianalyysien tuottamien faktoripistemäärien
avulla.
Arvojen, asenteiden ja motivaation näkökulmasta molemmat selittäjät eli
työn ilo ja työn vähäinen innostavuus oli muodostettu faktoripistemäärien avulla.
Molempien selitysosuus oli jokseenkin yhtä suuri, 11–12 prosenttia, mutta yhteisen
mallin selitysosuus oli vain hiukan suurempi, 14 prosenttia (kuva 6.3). Tästä
huolimatta molemmat muuttujat pysyivät koko taloa kuvaavassa työkykymallissa.
Osaamisen vaikutusta tutkittiin perus- ja ammattikoulutuksen sekä työssä
tarvittavien taitojen riittävyyden avulla (kuva 6.3). Näiden muuttujien selitysosuudet
olivat runsaat kymmenen prosenttia. Peruskoulutus ja työssä vaadittavien taitojen
riittävyys pysyivät koko taloa kuvaavassa mallissa. Osaamisen muuttujat
perustuivat tutkittaville esitettyihin yksittäisiin kysymyksiin.
Terveyden ja toimintakyvyn näkökulmasta oireiden selitysvoima, 37 prosenttia,
oli huomattavasti suurempi kuin toimintakykyä kuvaavan muuttujan, 16 prosenttia
(kuva 6.3). Oiremuuttuja kuvasi oireiden lukumäärää kun taas toimintakyvyn
muuttuja kuvasi kykyä suoriutua vaikeuksitta tavanomaisista toiminnoista.
Molemmat muuttujat olivat koko työkykymallin keskeisiä selittäjiä.
Perheen vaikutusta kuvaavaan regressiomalliin tarjottiin tulojen ohella siviilisäätyä
kuvaavaa luokittelumuuttujaa (kuva 6.3). Siviilisäädyllä ei ollut itsenäistä
selitysosuutta mutta tulojen riittävyys selitti huomattavasti työkykyä.
Lähiyhteisön vaikutusta kuvasivat faktoripistemäärien muodostamat harrastusmuuttujat,
joita olivat toiminta kodin sisällä, kodin ulkopuolella ja yhdistyksissä
sekä aktiivisuus sosiaalisissa suhteissa. Ripeän vapaa-ajan liikunnan harrastaminen
kuului lisäksi tähän osa-alueeseen. Lähiyhteisön osa-alueelta työkykyyn olivat
itsenäisessä yhteydessä aktiivisuus kodissa ja kodin ulkopuolella. Näistä muuttujista
kodin ulkopuolinen aktiivisuus, jota kuvasivat opiskelu ja matkustelu sekä
teatterissa ja ravintoloissa käynnit, selitti työkykyä myös koko taloa kuvaavassa
mallissa.
212