Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

9 Työkyky työuran loppupuolella
ikäryhmässä. Työkykynsä korkeintaan kohtalaiseksi kokevista 60–64-vuotiaista
työssä käyvistä naisista kolme neljästä oli usein harkinnut varhaiseläkettä, miehistä
vastaavasti alle puolet (kuva 9.4.2). 60–64-vuotiaiden työssä käyvien naisten
huono työkyky ja työkyvyn ja eläkeajatusten voimakas yhteys selittääkin suurelta
osin tämän ikäryhmän eläkeajatusten poikkeuksellisen yleisyyden.
Koettu työkyky oli yhteydessä myös osa-aikaeläkeajatuksiin (kuva 9.4.2).
Sekä naisista että miehistä huonon työkyvyn omaavat olivat harkinneet osa-aikaeläkkeelle
siirtymistä enemmän kuin työkykynsä hyväksi kokevat. Yhteys näkyi
kaikissa 50–64-vuotiaiden ikäryhmissä, joskin pienten lukumäärien vuoksi se ei
ollut 60–64-vuotiaiden ryhmässä tilastollisesti merkitsevä. Ikäryhmien väliset erot
olivat naisilla ja miehillä samansuuntaisia: riippumatta koetusta työkyvystä 60 vuotta
täyttäneet harkitsivat osa-aikaeläkkeelle siirtymistä vähemmän kuin alle 60-vuotiaat.
Kuva 9.4.2. Varhaiseläkkeelle siirtymistä harkinneiden osuus (%) työkyvyn
mukaan 1 , työssä käyvät 50–64-vuotiaat.
Kokoaikaista varhaiseläkettä harkinneiden osuus Osa-aikaeläkettä harkinneiden osuus
%
80
Naiset Miehet Naiset Miehet
Huono työkyky
Huono työkyky
60
Huono työkyky Huono työkyky
40
20
Hyvä työkyky
Hyvä työkyky
Hyvä työkyky
Hyvä työkyky
0
50–54 55–59 60–64 50–54 55–59 60–64 50–54 55–59 60–64 50–54 55–59 60–64
1 Hyvä työkyky = työkykyindeksi saa arvon 37–49, huono työkyky = työkykyindeksi saa arvon 7–36.
Edellä jaksossa 9.3.2 tarkasteltiin ikääntyneiden kokemia työssä selviytymistä ja
jaksamista haittaavia asioita, jotka samalla kuvasivat työkyvyn eri ulottuvuuksia.
Terveyden, osaamisen ja motivaation ongelmat painottivat yksilön voimavaroja ja
työympäristön, työyhteisön ja työn kuormituksen ongelmat puolestaan työolosuhteita
ja työprosessia. Kun näitä tekijöitä tarkasteltiin eläkeajatusten yhteydessä,
havaittiin, että sekä voimavaroihin että työhön liittyvät haittatekijät olivat yhtey-
277