Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

11 Työkyvyn ulottuvuudet – yhteenveto ja päätelmät
Raija Gould, Juhani Ilmarinen, Jorma Järvisalo, Seppo Koskinen
11 Työkyvyn ulottuvuudet – yhteenveto ja
päätelmät
Luotettavaa tietoa väestön työkyvystä
Kirjan tulokset perustuvat Terveys 2000 -tutkimuksen aineistoon. Tiedot kerättiin
vuosina 2000–2001 haastattelujen, kyselyjen ja terveystarkastusten avulla. Tutkimuksen
otos edusti suomalaista 18 vuotta täyttänyttä aikuisväestöä. Tässä julkaisussa
tarkastellaan 18–74-vuotiaan väestön työkykyä, joskin pääpaino on työikäisissä
aikuisissa, 30–64-vuotiaiden ikäryhmässä.
Osallistumisaktiivisuus tutkimukseen oli erittäin hyvä. 30–64-vuotiaiden otoksesta
osallistui kotihaastatteluun 89 prosenttia, eli kaikkiaan 5 199 henkilöä. Peruskyselyn
vastausaktiivisuus oli vain hiukan pienempi: 86 prosenttia 30–64-vuotiaiden
otokseen kuuluvista vastasi kyselyyn.
Pienen kadon vuoksi aineiston edustavuus on hyvä. Sitä pyrittiin lisäksi parantamaan
painokertoimilla, jotka korjaavat otannasta ja kadosta aiheutuneita virheitä.
Tulokset edustavat siten varsin hyvin suomalaista työikäistä väestöä.
Työkyvyn käsite on selkiytynyt
Työkyvylle ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää eikä sen määrittämiseen yhtä
menetelmää, joka kattaisi työkyvyn moniulotteisen edistämisen sekä sairausvakuutus-,
eläke- ja kuntoutusetuuksien arvioinnin tarpeet. Sosiaalivakuutuksen näkökulma
korostaa sairauden, vian tai vamman merkitystä työkyvyn määrittelyssä
kohtuullisuusnäkemyksillä laajennettuna. Työkyvyn edistäminen puolestaan rakentuu
moniulotteiseen, kokonaisvaltaiseen työkyvyn tarkasteluun, jossa yksilön
voimavarat, työ ja työelämä sekä työelämän ulkopuolinen ympäristö yhdessä
määrittävät työkykyä. Työkyvyn moniulotteisuuden seurauksena sen kattava mittaaminen
yhdellä mittarilla ei ole mahdollista – työkykyä voidaan parhaimmillaan
311