Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
tai ruotsinkielisillä miehillä. Keskimääräisessä työkykypistemäärässä ei ollut eroja
kieliryhmien välillä. Myös työkykyindeksin valossa eri kieliryhmiin kuuluvien työssä
käyvien naisten työkyky oli keskimäärin yhtä hyvä (taulukko 4.2.3). Sen sijaan
ruotsinkielisten työssä käyvien miesten työkyky oli tämän mittarin mukaan selvästi
parempi kuin suomenkielisten miesten, ja myös muunkielisten miesten keskimääräinen
työkykyindeksi oli suurempi kuin suomenkielisten.
Taulukko 4.2.3. Työkykynsä rajoittuneeksi kokeneiden osuus (%) ja työkykyindeksin
ikävakioitu keskiarvo kieliryhmittäin.
Työkyvyltään rajoittuneiden
osuus
( % )
OR Kieliryhmä
2 , 1 Työkyky-
indeksi
Kaikki
Työssä
käyvät
Kaikki
Työssä
käyvät
Työssä
käyvät
30– 44
45– 54
55– 64
65– 74
3 30– 64
3 30– 64
3 30– 64
3 30– 64
2,
3 30–
64
Naiset
Suomenkieliset7 17 47 71 19 8 1, 0 1, 0 39,
7
Ruotsinkieliset5 16 45 72 18 10 0, 9 1, 3 40,
2
Muunkieliset3 ( 7)
( 50)
- 15 7 0, 7 0, 9 41,
1
Miehet
Suomenkieliset8 21 46 68 21 7 1, 0 1, 0 40,
3
Ruotsinkieliset7 10 42 56 16 4 0, 7 0 , 5 42,
2*
* *
M uunkieli
set
( 5)
- ( 42)
( 75)
11 3 0, 5*
0 , 4 41,
7*
1 Odds ratio (OR) eli ristitulosuhde kuvaa tässä työkyvyn rajoittuneisuuden yleisyyttä ruotsinkielisillä
ja muunkielisillä verrattuna suomenkielisiin.
2 Eri kieliryhmien ero suomenkielisiin verrattuna: *p