Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

8.2 Tulokset
8 Nuorten työkyky
8.2.1 Nuorten aikuisten työkyky
Nuorten pääasiallinen toiminta jakaantui viiteen perusluokkaan: työssäkäyviä oli
60 prosenttia, opiskelijoita 21 prosenttia, työttömiä 8 prosenttia, kotona olevia (lähinnä
kotiäitejä) kuusi prosenttia, sekä muita (pääasiassa varusmiehiä) 4 prosenttia
(taulukko 8.1). Kolme neljästä nuoresta – kotiäitejä lukuun ottamatta – oli
vielä lapsettomia. Työttömät ja kotona olevat erosivat muista heikomman koulutustason
perusteella: työttömistä neljännes ja kotiäideistä noin kolmannes oli suorittanut
ylioppilastutkinnon. Kotiäideillä oli ollut myös muita enemmän talousongelmia
lapsuudenkodissaan.
Taulukko 8.1. Nuorten aikuisten aineistoa kuvaavia prosenttijakaumia ja
tunnuslukuja pääasiallisen toiminnan luokissa.
Työssä
Opiskelee
Työtön
Kotona
Muu
( n=
902)
( n=
317)
( n=
126)
( n=
94)
( n=
64)
Peruskoulutus,
%
peruskoulu, osa
lukiota
51 30 72 63 50
ylioppilas49 70 28 37 50
yhteensä Lasten
lukumäärä,
%
100 100 100 100 100
eilapsia75 81 71 9 78
yksi14 15 16 45 13
kaksitaiuseampi11 4 13 46 9
yhteensä Lapsuudenkodin
talousongelmat,
%
100 100 100 100 100
ei73 72 66 59 69
kyllä16 18 15 26 15
eiosaasanoa11 10 19 15 17
yhteensä100 100 100 100 100
Ikä ( keskiarvo)
24, 3 21, 3 22, 7 24, 8 20,
3
Työkyky näytti olevan jo nuorilla sidoksissa koulutukseen ja taloudelliseen taustaan
(taulukko 8.2). Korkeimman työkyvyn ryhmässä ylioppilaita oli noin 60 prosenttia
ja heikoimmassa ryhmässä ylioppilaita oli vain hieman yli 40 prosenttia.
Lapsuudenkodin taloudellista tilannetta arvioitaessa suuntaus oli samanlainen: neljä
viidestä parhaan työkyvyn ryhmään sijoittuvista arvioi, ettei lapsuudenkodissa ollut
taloudellisia huolia, heikoimman työkyvyn omaavista näin arvioi vain 57 prosenttia.
245