Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Päivi Sainio, Seppo Koskinen, Tuija Martelin, Raija Gould
5.2 Toimintakyky
5 Työkykyyn vaikuttavat tekijät
Hyvä suoriutuminen työelämässä edellyttää työntekijältä riittävää
fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Toimintakykyä
koskevat vaatimukset voivat kuitenkin vaihdella huomattavasti
esimerkiksi työn luonteesta riippuen. Melko lieviäkin liikkumisvaikeuksia
ilmoittaneet arvioivat työkykynsä selvästi heikommaksi
kuin ne, joilla ei ollut mitään liikkumisen rajoituksia.
Yhteys ilmeni sekä ruumiillisesti raskasta työtä että kevyttä
työtä tekevien keskuudessa. Myös kaukonäön ongelmat ja kuulovaikeudet
liittyivät heikentyneeseen työkykyyn.
Koko työikäisessä väestössä kognitiivisella ja sosiaalisella
toimintakyvyllä oli vahva yhteys työkykyyn, mutta kun tarkasteltiin
erikseen työssä käyviä, työttömiä ja eläkeläisiä, ainoastaan
oppimisvaikeudet liittyivät heikentyneeseen työkykyyn.
Työkykyä määrittelevissä malleissa toimintakyvyllä on tärkeä sija. Tasapainomallin
mukaan työkyky koostuu työntekijän toimintakyvyn ja työn vaatimusten välisestä
suhteesta, ja myös moniulotteisemmissa malleissa toimintakyvyn ja työprosessin
vuorovaikutussuhteella on keskeinen merkitys työkykyisyyden tai työkyvyttömyyden
ilmenemisessä (ks. luku 2.2).
Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen,
ICF:n mukaan toimintakyky on yläkäsite, joka sisältää kaksi osaa: ensinnäkin kehon
rakenteet ja toiminnot ja toiseksi suoritukset ja osallistumisen. Silloin kun puhutaan
toimintakyvyn ongelmista, luokituksessa käytetään toimintarajoitteiden käsitettä.
Ne voivat olla kehon rakenteiden ja toimintojen vajavuuksia, esimerkiksi kuulotai
näköongelmia, tai ne voivat olla suoritus- ja osallistumisrajoitteita kuten vaikeuksia
liikkumisessa tai kommunikoinnissa. ICF-käsitteistön mukaan toimintakykyyn
vaikuttavat lääketieteellisesti määritellyn terveydentilan lisäksi yksilötekijät – mm.
ikä, elämäntavat ja koulutus – sekä ympäristötekijät kuten koti ja työelämän orga-
135