Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
muutamalla prosentilla työssä käyvistä, mutta työttömistä noin joka kymmenennellä
ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevista miehistä peräti 37 prosentilla ja naisista
28 prosentilla. Kävelykyvyn yhteys työkykyyn oli kuitenkin tilastollisesti erittäin
merkitsevä kaikissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä: riippumatta työtilanteesta,
kävelyvaikeuksia kokeneet pisteyttivät työkykynsä huomattavasti huonommaksi
kuin ne, joilla ei ollut vaikeuksia. Erityisen huonoksi työkykynsä kokivat kävelyvaikeuksista
kärsivät työkyvyttömyyseläkkeellä olevat miehet. He arvioivat työkykynsä
olevan alle 30 prosenttia parhaasta mahdollisesta, kun taas vaikeuksitta
kävelemään pystyvät työkyvyttömyyseläkeläismiehet arvioivat parhaasta työkyvystään
olevan jäljellä vielä yli puolet.
Myös näkö- ja kuulovaikeuksista kärsivät arvioivat työkykynsä muita heikommaksi
riippumatta siitä, olivatko he työssä tai työttöminä. Työkyvyttömyyseläkkeellä
olevilla nämä ongelmat olivat yhteydessä koettuun työkykyyn kuitenkin
vain naisilla (taulukko 5.2.5).
Tässä tarkastelluista kognitiivisen toiminnan ongelmista kielellisen sujuvuuden
vaikeudet olivat harvinaisimpia ja viivästetyn mieleenpalautuksen vaikeudet
yleisimpiä. Viivästetyn mieleenpalautuksen vaikeudet olivat lisäksi muista toimintarajoitteista
poiketen lähes yhtä yleisiä niin työssä, työttömänä kuin työkyvyttömyyseläkkeelläkin
olevilla. Edellä koko työikäistä väestöä tarkasteltaessa havaittiin,
että kielellinen sujuvuus liittyi koettuun työkykyyn (kuva 5.2.3). Kun työikäiset
jaettiin työllisiin, työttömiin ja työkyvyttömyyseläkeläisiin, yhteyttä ei kuitenkaan
enää havaittu: kielellisen sujuvuuden tulos ei ollut yhteydessä työkykypistemäärään
missään pääasiallisen toiminnan ryhmistä. Oppimiskyky näyttäisi sen
sijaan liittyvän työssä käyvien ja miehillä myös työttömien koettuun työkykyyn.
Muistamisen yhteys omaan työkykyarvioon näkyi vain työssä käyvillä naisilla.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien keskuudessa mikään tarkastelluista kognitiivinen
toimintakyvyn alueista ei liittynyt koettuun työkykyyn: riippumatta kognitiivisesta
kyvykkyydestään työkyvyttömyyseläkeläiset arvioivat työkykynsä varsin
heikoksi, noin 45 prosentiksi elinaikaisesta parhaasta työkyvystään (taulukko 5.2.5).
Työssä käyvillä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat olivat hyvin harvinaisia:
niitä oli vain noin yhdellä prosentilla. Tämä vaikeuksien vähäinen määrä selittää sitä
hiukan yllättävää tulosta, että sosiaalisen toimintakyvyn vaikeudet eivät olleet yhteydessä
työkykyyn työssä käyvillä. Sitä vastoin vaikeuksia kokeneiden työkyvyttömyyseläkkeellä
olevien naisten työkykypistemäärä oli selvästi heikompi kuin niiden,
jotka eivät kokeneet ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä (taulukko 5.2.5).
146