Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
Kolmiportainen työkykyarvio erotteli työssä olevien työkykyä melko heikosti; 18–
29-vuotiaista 99 prosenttia arvioi itsensä täysin työkykyisiksi ja 30 vuotta täyttäneistäkin
valtaosa. Koko väestön, erityisesti keski-ikäisten ja sitä vanhempien,
työkykyä kolmiportainen työkykyarvio sen sijaan erotteli paremmin. Kaikkein
vanhimmista, 65–74-vuotiaista, noin kolmasosa oli työkykyarvion mukaan täysin
työkykyisiä, vajaa puolet osittain työkyvyttömiä ja viidesosa täysin työkyvyttömiä.
55–64-vuotiaassa väestössä täysin työkykyisiä oli noin 55 prosenttia ja alle 55vuotiaista
valtaosa arvioi itsensä täysin työkykyisiksi (taulukko 3.4).
3.3.3 Työkyvyn osoittimien vertailua
Taulukosta 3.4 näkyy, että työkykyindeksin ja sen ensimmäisen osion eli työkykypistemäärän
jakaumat muistuttavat toisiaan. Työkykypistemäärän lisäksi työkykyindeksin
yksittäisistä osioista osion 2 ”työkyky työn vaatimusten kannalta” luokitellut
jakaumat muistuttavat eniten koko indeksin jakaumia (liitetaulukko L3.1).
Osion 4 ”sairauksien arvioitu haitta työssä” ja osion 6 ”ennuste työssä jatkamisesta
terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua” jakaumat muistuttavat sen
sijaan eniten kolmiportaisen työkykyarvion jakaumia. Näissä osioissa samoin kuin
työkykyarvioissa valtaosa tapauksista sijoittui työkyvyn suhteen parhaaseen luokkaan.
Osioiden 3 ja 7 – ”lääkärin toteamien sairauksien määrät” sekä ”psyykkiset
voimavarat” – jakaumat sen sijaan poikkesivat selkeästi vertailun kohteena
olevista työkykyindeksin, työkykypistemäärän ja kolmiportaisen työkykyarvion jakaumista.
Toisin kuin muut työkyvyn osoittimet, psyykkiset voimavarat eivät juuri
vähentyneet iän mukana. Lääkärin toteamien sairauksien määrä sen sijaan kasvoi
selkeästi iän myötä, mutta sairauksia esiintyi huomattavan usein myös nuorissa
ikäryhmissä.
Vaikka työkykypistemäärän ja työkykyindeksin jakaumat poikkesivat kolmiportaisen
työkykyarvion jakaumista, indeksin ja pistemäärän yhteys työkykyarvioon
oli voimakas. Kun työkykyindeksin ja työkykypistemäärän keskiarvoja tarkasteltiin
kolmiportaisen työkykyarvion luokissa, erot työkykyisten ja työkyvyltään
rajoittuneiden välillä olivat selkeitä. Työssä käyvillä, täysin työkykyisiksi itsensä
arvioineilla työkykyindeksin keskiarvo oli kaikissa ikäryhmissä noin 40, kun
taas työkykynsä rajoittuneeksi kokevilla se oli noin 30 (taulukko 3.5). Vastaavasti
koko 30–64-vuotiaassa väestössä täysin työkykyisillä työkykypistemäärän keskiarvo
oli yhdeksän ja työkyvyltään rajoittuneilla viisi.
46