Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

9 Työkyky työuran loppupuolella
Työkyvyn ongelmat heijastuvat varhaiseläkeaikeisiin
Osa-aikaeläkkeen saamisen edellytyksenä ei ole terveyden tai työkyvyn heikkeneminen.
Osa-aikaeläkeläiset olivat kuitenkin selvästi yleisemmin työkyvyltään
rajoittuneita kuin samanikäiset kokoaikatyötä tekevät. Tämä tulos viittaa siihen,
että osa-aikaeläkettä on saatettu käyttää työssä jaksamisen tukena silloin kun
työkyky on heikentynyt (ks. Takala 2004). Samaan asiaan viittaa myös se, että
työkyvyllä oli selkeä yhteys osa-aikaeläkeaikomuksiin: työkykynsä huonoksi kokevat
harkitsivat osa-aikaeläkettä yleisemmin kuin hyvän työkyvyn omaavat. Osaaikaeläkeläisten
pienen lukumäärän vuoksi tuloksista ei kuitenkaan ole syytä tehdä
pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Myös kokoaikaisen varhaiseläkkeen harkitseminen oli yhteydessä työkykyyn.
Tulos ei ollut yllättävä; monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on raportoitu samanlaisia
tuloksia (esim. Piispa ja Huuhtanen 1995; Väänänen-Tomppo 1999;
Gould 2001a; Janatuinen 2001; Forma 2004c). Tässäkin yhteydessä nousivat kuitenkin
esille 60 vuotta täyttäneet naiset: kyseisen ikäryhmän huonoksi työkykynsä
kokevista naisista kolme neljästä oli usein ajatellut varhaiseläkkeelle siirtymistä.
Eläkeajatukset näyttivät liittyvän sekä ikääntyneiden voimavarojen puutteisiin
että työelämän ongelmiin. Varsinkin vanhimmilla naisilla korostuivat työn fyysisen
kuormituksen ongelmat. Yllättävää oli sen sijaan se, että vaikka työyhteisön
ja työn henkisen kuormituksen ongelmat olivat kaikkein yleisimpiä työssä jaksamisen
haittatekijöitä, niiden yhteys eläkeajatuksiin ei ollut kovin voimakas. Erityisesti
naisilla työmotivaation heikkeneminen liittyi voimakkaasti varhaiseläkeaikeisiin.
Näillä tuloksilla on liittymäkohtia Hakasen (2004) työhyvinvointimalliin. Hakanen
on tarkastellut kahta erilaista työhyvinvointiin liittyvää polkua. Toisessa
keskeistä on työn hallintamahdollisuuksista ja muista voimavaroista kumpuavan
postiivisen työn imun ja motivaation korostuminen, toisessa työn kuormittavuuteen
liittyvä uupumus, joka heikentää työkykyä. Ikääntyneiden naisten työuran
loppuvaiheet näyttävät noudattavan lähinnä uupumispolkua. Ikääntyneiden miesten
tilanne näytti sen sijaan painottuvan enemmän positiivista työn imua sisältävän
motivaatiopolun suuntaan.
Vanhimpien työssä käyvien miesten motivoituneisuus ja varhaiseläkeajatusten
vähäisyys kertoo hyvästä työssä selviytymisestä. Toisaalta hiukan nuorempien,
50–59-vuotiaiden miesten varhaiseläkeajatusten yleisyys ja niiden voimakas
yhteys koettuun työkykyyn korostavat työkyvyn edistämisen tarvetta jo hyvissä
ajoin ennen varhaiseläkeikää.
289