Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
nisaatiot. Toimintarajoitteet ovat näiden tekijöiden monimutkaisen vuorovaikutuksen
seuraus tai tulos. (WHO, Stakes 2004.)
Työkyvyn ulottuvuudet liittyvät edellä kuvatussa toimintakykyluokituksessa
suoritusten ja osallistumisen alueisiin. Suoritusten alueella toimintakyky sisältää
esimerkiksi fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn ja erilaiset taidot; osallistumisen
alueelle sijoittuvat puolestaan mm. mahdollisuudet työhön ja työllistymiseen
(Talo 2001). Suoritusten ja osallistumisen terveydelliset, yksilölliset ja yhteisölliset
edellytykset tai rajoitukset määrittävät siten myös työkykyä.
Tässä luvussa tarkastellaan toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden yhteyttä koettuun
työkykyyn 30–74-vuotiaassa väestössä. Tarkasteluun on valittu mukaan muutamia
työelämän näkökulmasta tärkeitä toimintakyvyn alueita: liikkuminen, aistitoiminnot,
kognitiiviset taidot ja sosiaalinen vuorovaikutus. Työstä suoriutuminen
edellyttää yleensä ainakin jonkinasteista kykyä liikkua, nähdä, kuulla, oppia ja muistaa
oppimansa sekä suoriutua muiden ihmisten kanssa asioimisesta. Työprosessista
ja toimintaympäristöstä riippuen jotkut näistä vaatimuksista korostuvat ja
jotkut puolestaan voivat olla vähemmän tärkeitä tai jopa merkityksettömiä.
Aiemmat tutkimukset osoittavat, että fyysisellä kunnolla on merkittävä yhteys
työkykyyn. Esimerkiksi hyvä hapenottokyky (Goedhard ym. 1997; Bugajska
ym. 2005), hyvä tulos kuntotestissä (Pokorski ym. 2004) tai ylipäänsä hyväksi
koettu fyysinen kunto (Leino ym. 1991; Notkola ym. 1991) liittyvät hyväksi koettuun
työkykyyn. Fyysisen suorituskyvyn piirteistä tarkastellaan seuraavassa liikkumiskykyä.
Liittyvätkö esimerkiksi vaikeudet juoksemisessa tai portaiden nousussa
työikäisen väestön työkykyyn, vai onko selviytyminen nykyisessä työelämässä
painottunut psyykkiseen suoriutumiseen? Muut tarkasteltavat toimintarajoitteet
liittyvät näköön, kuuloon, oppimiseen ja muistamiseen sekä kanssakäymistaitoihin.
Erityisesti kognitiivisten kykyjen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen sujumisen
voi olettaa liittyvän hyvän työkyvyn kokemuksiin. Tarkastelussa otetaan
huomioon myös työn rasittavuus: näkyykö toimintarajoitteiden ja työkyvyn yhteys
samalla tavoin sekä ruumiillisesti raskasta työtä että kevyempää työtä tekevillä?
Kuten edellisessä, terveyttä käsittelevässä luvussa, myös tässä luvussa koetun
työkyvyn osoittimina on käytetty tutkittavan omaa arviota työkyvystään (työkyvyn
rajoittuneisuus) sekä työkykypistemäärää (ks. luku 3.3). Toimintarajoitteiden
yhteyksiä työkykyindeksiin ei käsitellä tässä, mutta joitakin tuloksia sen osalta
esitellään luvussa 6. Toimintakyvyn eri alueiden osoittimet on selostettu kunkin
jakson alussa.
136