Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

4 Työkyky väestön osaryhmissä
pi ja täysin työkyvyttömien osuus selvästi pienempi kuin muihin ryhmiin kuuluvilla,
joiden välillä ei ollut suuria eroja. Naimattomilla naisilla täysin työkyisten osuus
laski kuitenkin iän mukana hitaammin kuin muilla naisilla ja naimattomilla miehillä.
55–64-vuotiaiden ikäryhmässä täysin työkykyisten osuus oli naimattomilla naisilla
suurempi kuin avio- tai avoliitossa olevilla ja leskillä tai eronneilla. Tämä selittyy
osittain ryhmän hyvällä koulutustasolla. Naimattomista 55–64-vuotiaista naisista
21 prosentilla oli vähintään ylemmän keskiasteen koulutus, kun muista saman ikäryhmän
naisista oli vastaavan koulutuksen saanut vain 14 prosenttia. 65–74-vuotiailla
naisilla vastaavat osuudet olivat 16 prosenttia ja 5 prosenttia. Kuten edellä
luvussa 4.3. kävi ilmi, vähintään keskiasteen suorittaneilla täysin työkykyisten osuus
on suurempi kuin muissa koulutusryhmissä.
Taulukossa 4.6.1 on avioliitossa ja avoliitossa olevat sekä eronneet ja lesket
erotettu kukin omaksi ryhmäkseen. Miesten työkyky oli samanlainen avio- ja avoliitossa
olevilla. Naisillakaan erot avio- ja avoliitossa olevien työkyvyssä eivät olleet
suuria lukuun ottamatta 45–54-vuotiaita. Tässä ikäryhmässä naimisissa olevista
naisista oli työkyvyltään rajoittuneita merkitsevästi pienempi osa kuin avoliitossa
olevista.
Miehistä työkyvyltään rajoittuneita oli eniten naimattomien ja seuraavaksi
eniten eronneiden ryhmässä. Näissä kahdessa ryhmässä oli eniten myös täysin
työkyvyttömiä. Yli kaksi vuotta eronneina olleiden miesten työkyky oli huonompi
kuin niiden, joilla erosta oli kulunut korkeintaan kaksi vuotta. Leskeksi jääneet
miehet olivat työkyvyltään lähempänä avio- tai avoliitossa olevia. Naisilla työkyvyltään
rajoittuneita oli leskien ryhmässä selvästi enemmän kuin muissa siviilisäätyryhmissä,
kun taas eronneiden naisten työkyky ei poikennut merkitsevästi avoliitossa
olevien työkyvystä.
Edellä kuvatun kaltaiset siviilisäätyryhmien väliset erot koetussa työkyvyssä
näkyivät myös silloin, kun työkyvyn osoittimena käytettiin työkykypistemäärää.
Parisuhteessa elävät tai pitkään leskenä olleet miehet pisteyttivät työkykynsä paremmaksi
kuin eronneet tai naimattomat miehet. Naisilla työkykypistemäärän keskiarvo
oli puolestaan paras naimisissa olevilla tai hiljattain eronneilla ja huonoin
leskillä.
99