Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

5 Työkykyyn vaikuttavat tekijät
Työskentelyn tuntuminen todella rasittavalta ja itsensä kokeminen lopen uupuneeksi
ja väsyneeksi jo aamulla olivat voimakkaimmat työkyvyn rajoittuneisuuden
selittäjät. Se, että etenkin vanhemmat naiset kokivat usein työkykynsä rajoittuneeksi,
vaikka heillä oli mahdollisuudet työpäivän pituuden säätelemiseen, saattoi
johtua huonontuneen työkyvyn aikaansaamista muutoksista.
Itsenäinen päätöksenteko ja sananvalta omassa työssä ovat muuttujia, jotka
Karasekin mallin (1979) mukaan edistävät terveyden myönteistä kehitystä. Niiden
yhteydet terveyteen ja työkykyyn tunnetaan myös monista aikaisemmista
tutkimuksista (Jurvansuu ym. 2000; Tuomi ym. 1995a, 2000). Esimies- ja työyhteisötukea
kuvaavista muuttujista työkyvyn kannalta myönteisiä olivat keskustelu
tavoitteista ja esimiestuki. Esimiehen suhtautumisen paranemisen onkin 11 vuoden
seurannassa havaittu voimakkaasti ennustavan työkyvyn paranemista (Tuomi
ym. 1995a). Työn kehittävyyden piirteiden myönteiset yhteydet työkykyyn on
havaittu monissa tutkimuksissa (mm. Tuomi ym. 1995a, 2000, 2004; Jurvansuu
ym. 2000).
Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset osoittavat että hyvin monenlaiset työn piirteet
saattavat vaikuttaa työkykyyn ja sen rajoittuneisuuteen. Tulokset osoittavat
lisäksi sen, että fyysiset rasitustekijät voivat olla yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn
myös kevyemmissä töissä, ja toisaalta henkiset rasitustekijät lisäävät myös
ruumiillisesti raskaissa töissä huonon työkyvyn riskiä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa
suunniteltaessa onkin syytä laaja-alaisesti selvittää mahdollisten haitallisten
työn piirteiden esiintyminen.
189