Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

–
–
–
–
–
6 Työkyvyn moninaisuus ja työkykyindeksi
ilmapiiri sekä työympäristöä kuvaava summamuuttuja karsiutuivat rakenneyhtälömalleista.
Arvot: työn ilo, työn vähäinen innostavuus. Työn kokemista kuvaavista
faktoreista (taulukko 6.1) toinen kuvasi aikaansaamisen iloa työssä ja neljäs
työn innostavuutta. Työn mielekkyyttä kuvaava kolmas faktori karsiutui
rakenneyhtälömalleista.
Ammatillinen osaaminen: peruskoulutus, ammattikoulutus, työn vaatimien
taitojen riittävyys. Kaikki osaamista kuvaavat muuttujat saatiin yksittäisistä
kysymyksistä.
Terveys ja toimintakyky: oireet, toimintakyky. Oireet muodostettiin summamuuttujana
13 kysymyksestä, joiden kohteita olivat: päänsärky, voimattomuuden
ja huimauksen tunne, sydän- tai rintakivut, kivut selän alaosassa,
pahoinvointi/vatsavaivat, lihassäryt, hengitysvaikeudet, kuumat ja kylmät
aallot, jonkin ruumiinosan pistely tai puutuminen, tunne että on pala kurkussa,
heikkouden tunne ruumiin eri osissa, painon tunne käsissä tai jaloissa,
jatkuvat kivut ja säryt. Toimintakyky kuvasi kykyä suoriutua vaikeuksitta
tavanomaisista toiminnoista. Toimintoja kuvaavat 15 kysymystä koskivat
tavallisia toimintoja, kuten siivousta ja asiointia.
Perhe: tulojen riittävyys, siviilisääty. Muuttuja saatiin yksittäisistä kysymyksistä.
Lähiyhteisö: aktiivisuus kotona, kodin ulkopuolinen aktiivisuus, sosiaalinen
aktiivisuus, yhdistystoiminta, ripeän liikunnan harrastaminen. Aktiivisuutta
kuvaavat muuttujat saatiin vapaa-ajan toimintojen faktori-analyysista (taulukko
6.3), jossa ensimmäinen faktori kuvasi aktiivisuuta kotona, toinen faktori
kodin ulkopuolista aktiivisuutta, kolmas faktori sosiaalista aktiivisuutta
ja neljäs faktori yhdistystoimintaa. Yksittäisistä muuttujista mukaan otettiin
ripeän liikunnan harrastaminen.
6.2.4 Keskiarvovertailut ja regressioanalyysit
Työkykyä selitettiin keskiarvovertailujen ja lineaaristen regressioanalyysien avulla.
Keskiarvovertailut suoritettiin kolmessa ikäryhmässä: 30–44-, 45–54- ja 55–
64-vuotiaat. Niissä selittävinä muuttujina olivat rakenneyhtälömallien keskeiset
yksittäiset muuttujat tai yhdistelmämuuttujien keskeiset edustajat. Taaksepäin
askeltavat regressioanalyysit suoritettiin ensin erikseen kunkin ydinrakenteen muut-
205