Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

6 Työkyvyn moninaisuus ja työkykyindeksi
vaavat muuttujat olivat yhteydessä huonoon työkykyyn. Hyvää toimintakykyä kuvaavat
muuttujat olivat puolestaan yhteydessä hyvään työkykyyn.
Perheen ja lähiyhteisön piirteistä etenkin liikuntaharrastuksen (Aittomäki ym.
2001; Pohjonen ja Ranta 2001; Jurvansuu ym. 2000; Tuomi ym. 1991, 1995a,
2002, 2004) sekä hyvän taloudellisen toimentulon (Jurvansuu ym. 2000; Tuomi
ym. 2002, 2004) yhteyksistä työkykyyn on tutkimustuloksia. Myös tässä tutkimuksessa
tulojen riittävyys ja ripeän liikunnan harrastaminen olivat yhteydessä
hyvään työkykyyn. Lisäksi aktiivit, etenkin kodin ulkopuolelle suuntautuvat harrastukset
(teatteri, elokuvat, konsertit yms. tilaisuudet, opiskelu, ulkomaille matkustelu)
sekä osin myös aktiivinen toiminta kotona olivat myönteisessä yhteydessä
työkykyyn. Nyt havaittu aktiivisuuden yhteys työkykyyn saattaa heijastaa viimeaikaisia
tuloksia, joiden mukaan aktiivisuus yleensä ennustaa ikääntyvien työntekijöiden
hyvää toimintakykyä myös eläkkeellä (esim. Seitsamo ym. 2002). Kyse
saattaa myös olla elämän hallinnasta tai elämisen taidosta, jota opiskelu, taide
sekä matkustelu erilaisiin tapoihin ja kulttuureihin tutustumisen myötä edistävät.
Aktiivinen vanheneminen ja sen edistäminen on mm. valittu Euroopan unionin
yhdeksi tärkeäksi strategiseksi tavoitteeksi.
Päätelmät
Tulosten mukaan työkyvyn edistämisen tulee olla laaja-alaista toimintaa, jossa
parannettavia asioita kannattaa etsiä kaikista ydinrakenteista eli työntekijän työstä,
arvoista, osaamisesta, terveydestä ja toimintakyvystä sekä perheestä ja lähiyhteisöstä.
Vaikka ikäryhmien tulokset olivat pääpiirteissään samankaltaiset, ne
toivat esiin myös eroja. Vanhemmissa ikäryhmissä tärkeää on psyykkisten ja fyysisten
voimavarojen sekä aktiivisuuden säilyttäminen ja osaamisen varmistaminen
kun taas nuorempien työkyvylle on tärkeää työn motivoivuus ja tulojen riittävyys.
On kuitenkin muistettava, että tutkimusaineistosta pyrittiin monenlaisin tilastollisin
keinoin saamaan esille kaikkein keskeisimmät yhteydet, joten joukosta
on selittävien muuttujien voimakkaiden keskinäisten yhteyksien takia voinut karsiutua
työkykyyn oleellisestikin liittyviä asioita (ks. esim. Hernberg 1987 s. 14).
Tällaisia voivat olla esim. fyysisen työympäristön haitat, jotka nyt rakenneyhtälömallituksessa
karsiutuivat, koska ne esiintyvät tavallisesti samoissa olosuhteissa
kuin työn kuormittavat fyysiset vaatimukset. Tutkimuksen avulla saatiin esille se,
että työkykyyn ovat yhteydessä ainakin terveys, osaaminen, asenteet, työ sekä
perhe ja lähiyhteisö. Näistä ydinrakenteista löytyi monia tekijöitä, jotka myös liit-
221