Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
kuinka voimakkaasti oma arvio työkyvystä liittyy koettuun terveyteen ja pitkäaikaissairastavuuteen.
Onko työkyky ihmisten kokemuksissa sama asia kuin terveys,
vai kokevatko myös terveenä itseään pitävät työkyvyn rajoituksia? Toiseksi
selvitetään yleisimpien kansansairauksien yhteyttä työikäisen väestön koettuun työkykyyn.
Vastauksia etsitään mm. siihen, mihin sairauksiin näyttää voimakkaimmin
liittyvän työkyvyn heikkeneminen, millä sairauksilla on suurin merkitys väestön
työkyvyn rajoittuneisuudelle, ja miten eri sairauksien yhteys työkykyyn näkyy ruumiillisesti
raskaassa työssä ja toisaalta kevyemmässä työssä.
Sairastavuuden osoittimina käytetään henkilön omaa ilmoitusta siitä, mitä sairauksia
lääkäri on hänellä todennut. Useimpien sairauksien kohdalla tutkittavan omaan
ilmoitukseen perustuva tieto on melko yhtäpitävä kliiniseen arvioon perustuvan diagnoosin
kanssa, mutta tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa ja oireyhtymissä sekä mielenterveyden
häiriöissä yhtäpitävyys on heikompi (Heliövaara ym. 1993). Omaan
ilmoitukseen perustuvat sairastavuustiedot ovat kuitenkin saatavissa lähes 90 prosentista
Terveys 2000 -otokseen kuuluvista 30–74-vuotiaista henkilöistä, kliiniset
diagnoosit vain hieman yli 80 prosentista, minkä takia tässä jaksossa käytetään kaikkien
tautiryhmien kohdalla omaan ilmoitukseen perustuvaa tietoa.
5.1.1 Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus
30–64-vuotiaista naisista kuusi prosenttia ja miehistä kymmenen prosenttia arvioi
oman terveytensä melko huonoksi tai huonoksi (liitetaulukko L5.1). Heistä suuri
enemmistö piti työkykyään rajoittuneena (taulukko 5.1.1). Vastaavasti useimmat
terveyttään hyvänä tai melko hyvänä pitävät (noin kaksi kolmasosaa tutkituista)
olivat omasta mielestään täysin työkykyisiä. 30–44-vuotiaiden ryhmässä myös
terveytensä keskitasoiseksi kokevista yli 80 prosenttia oli mielestään täysin työkykyisiä,
mutta 65–74-vuotiaiden keskuudessa terveytensä keskitasoiseksi arvioivista
lähes 80 prosenttia piti työkykyään rajoittuneena. Myös muissa koetun
terveyden luokissa työkykyisten osuus pieneni varsin jyrkästi iän karttuessa.
Koetun terveyden yhteys omaan arvioon työkyvystä osoittautui erittäin voimakkaaksi
myös käytettäessä työkyvyn osoittimena työkykypistemäärää, joka
suhteuttaa nykyisen työkyvyn parhaaseen elämänaikaiseen työkykyyn (kuva 5.1.1
ja liitetaulukko L5.2). Terveytensä melko hyväksi arvioineet pisteyttivät työkykynsä
kuitenkin lähes yhtä hyväksi kuin ne, jotka pitivät terveyttään hyvänä. Sen
sijaan muut koetun terveyden luokkien väliset erot olivat hyvin selviä.
116