Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
tuminen työhön on liitetty työkykyä heikentävään uupumusprosessiin (Hakanen
2004; Hakanen ym. 2005)
Tässä luvussa tarkastellaan työasenteiden yhteyttä työkyvyn kokemuksiin.
Työhön suhtautumisen ja työkyvyn välillä on aiemmissa tutkimuksissa todettu yhteyksiä.
Esimerkiksi metalliteollisuutta ja kauppaa (Jurvansuu ym. 2000) sekä
valtiohallintoa (Väänänen-Tomppo ym. 1999) koskevissa tutkimuksissa työtyytyväisyyden
todettiin liittyvän hyvään työkykyyn. Palomiesten seurantatutkumuksessa
havaittiin työn välineellisen eli lähinnä toimeentuloon liittyvän merkityksen
korostumisen olevan yhteydessä huonoon työkykyyn, ja työn sisällön painottuminen
oli puolestaan yhteydessä hyvään työkykyyn (Lusa ym. 2004). Opettajien
työhyvinvoinnin tutkimuksessa uupumus liittyi huonoon työkykyyn ja työn imun
korostuminen sitoutumiseen ja työhyvinvointiin (Hakanen 2004).
Työhön suhtautumista kuvataan seuraavassa työtyytyväisyyden, työmotivaation,
kyynisyyden ja ammatillisen itsetunnon avulla. Työhön suhtautumisen osoittimet
liittyvät siis lähinnä työn sisäisiin motivaatiotekijöihin ja ne kuvaavat sekä
myönteisiä työn imun piirteitä että kielteisiä uupumusprosessin piirteitä. Työtyytyväisyyttä
ja työmotivaatiota mitattiin kumpaakin yhdellä useampiluokkaisella kysymyksellä.
Työtyytyväisyyskysymyksessä oli viisi vastausvaihtoehtoa erittäin tyytyväisestä
erittäin tyytymättömään. Näistä vaihtoehdot ”melko tyytyväinen” ja
”erittäin tyytyväinen” valinneet on luokiteltu työtyytyväisiksi ja muut kolme tyytymättömiksi.
Työmotivaation tai työhalujen vähenemistä koskevassa kysymyksessä
tiedusteltiin haittaako motivaation väheneminen työssä jaksamista ja selviytymistä.
Vastausvaihtoehdot ”haittaa vähän” tai ”haittaa paljon” valinneet on luokiteltu
työmotivaatioltaan heikentyneiksi, muut motivoituneiksi. Tutkimusaineiston
työssä käyvistä 30–64-vuotiaista 86 prosenttia oli työhönsä tyytyväisiä ja 72 prosentilla
työmotivaatio ei ollut vähentynyt.
Ammatillisen itsetunnon mittari perustuu puolestaan Maslachin työuupumusmittarin
itsetuntoulottuvuuden kuudesta osiosta muodostettuun summa-asteikkoon
(ks. Hakanen 2002). Itsetuntomittarin osiot ovat: 1) pystyn tehokkaasti
ratkaisemaan työssäni eteen tulevat ongelmat, 2) tunnen, että omalta osaltani
vaikutan tehokkaasti tämän organisaation toimintaan, 3) mielestäni olen hyvä
tässä työssä, 4) ilahdun, kun saan jotain aikaan työssäni, 5) mielestäni olen saanut
aikaan monia arvokkaita asioita tässä työssä ja 6) luotan siihen, että pystyn
hoitamaan tehtäväni tehokkaasti. Summa-asteikon reliabiliteetti oli 0,83 (Cron-
170