Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
Uusia tutkimushaasteita
Tämä tutkimus antoi vastauksia moniin väestön työkykyä koskeviin kysymyksiin,
mutta samalla korostui erityisesti seuranta-asetelmaan tai työpaikkatason aineistoihin
perustuvien luotettavien lisätietojen tarve. Lisää tutkimustietoa kaivataan
kaikista työkyvyn ulottuvuuksista.
Terveys ja toimintakyky ovat tärkeimpiä koetun työkyvyn määrittäjiä. Kaikki terveet
eivät kuitenkaan ole työkykyisiä eikä kaikilla sairailla ole ongelmia työkyvyssä.
� Mikä selittää sen, että sairauksista ja toimintarajoitteista huolimatta osa
kokee itsensä työkykyisiksi?
�
Mitä vahvuuksia löytyy esimerkiksi työkykyisiltä mielenterveysongelmaisilta?
� Mitkä tekijät vaikuttavat eniten siihen, että terveilläkin työkyky iän myötä
heikkenee?
Hyvä koulutustaso on voimakkaasti yhteydessä hyvään työkykyyn. Toisaalta työhön
liittyvien osaamiskokemusten yhteys itse arvioituun työkykyyn ei ole yhtä
selkeä.
� Miksi tutkinto näyttää olevan niin tärkeä asia työkyvyn kokemisessa?
� Mitä kaikkea koulutus indikoi, kun se selittää väestön työkyvyn paranemista?
Työasenteet liittyvät työkykyyn. Erityisesti myönteisten työasenteiden vaikutuksesta
työkyvyn säilymiseen ja paranemiseen tarvitaan pitkittäistutkimustietoa.
� Voivatko työn ilo ja työinto paikata työkykyyn liittyviä toimintakyvyn tai
terveyden ongelmia?
� Onko työhön sitoutuminen aina työkykyä edistävää?
Työn ominaisuudet ovat työkyvyn kannalta ensiarvoisia: hyvä työ ylläpitää hyvää
työkykyä. Työn tekemisen kokonaisuutta ei kuitenkaan voida tavoittaa väestötason
aineistolla; tarvitaan monilla eri tutkimusotteilla tuotettua tietoa työprosessien
merkityksestä työkyvylle.
� Tarvitsevatko naiset ja miehet erilaisia työn ominaisuuksia työkyvyn tueksi?
� Miten työyhteisön toimivuus heijastuu yksittäisen työntekijän työkykyyn?
� Mikä on työelämän jatkuvan muutoksen vaikutus työkykyyn?
� Miksi osa-aikatyötä tekevät kokevat työkykynsä huonoksi?
326