Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

10 Onko väestön työkyky parantunut?
Seppo Koskinen, Päivi Sainio, Tuija Martelin, Raija Gould, Jorma Järvisalo
10 Onko väestön työkyky parantunut?
Työikäisessä väestössä itse ilmoitetut työkyvyn rajoitukset vähenivät
1970-luvun lopusta 2000-luvun alkuun naisilla noin neljänneksellä
ja miehillä noin kolmanneksella. Tämä myönteinen kehitys
kytkeytyi voimakkaasti väestörakenteen, nimenomaan väestön koulutusrakenteen
muutoksiin tarkastelujakson aikana.
Työkyvyn rajoitusten yleisyys ei muuttunut tilastollisesti merkitsevästi
missään koulutusryhmässä kahden vuosikymmenen aikana,
mutta väestön koulutusrakenne kohosi nopeasti: 1970-luvun lopussa
lähes seitsemän kymmenestä työikäisestä oli suorittanut ainoastaan
perusasteen tutkinnon, mutta 2000-luvun alussa enää kolme
kymmenestä.
Työikäisten naisten työkyvyn koheneminen liittyy kokonaan siihen,
että työkyvyltään parhaassa asemassa olevien pidemmälle koulutettujen
henkilöiden osuus väestöstä kasvoi. Miestenkin työkyvyn
kohenemisesta lähes puolet liittyy koulutustason kohoamiseen.
Koulutusrakenteen muutos kytkeytyy kuitenkin tiiviisti muihin
työelämään liittyviin muutoksiin, ja tarvitaan jatkotutkimuksia sen
selvittämiseksi, missä määrin koulutusrakenteen muutokset ja toisaalta
siihen läheisesti liittyvät muut tekijät selittävät väestön työkyvyn
paranemista.
10.1 Johdanto
Monien eri osoittimien mukaan suomalaisten terveys ja toimintakyky ovat viime
vuosikymmeninä kohentuneet merkittävästi. Elinajanodote on kasvanut, monet
sairaudet ovat harvinaistuneet ja toimintakyvyn rajoituksia on entistä harvemmalla.
Poikkeuksen tekevät kuitenkin jotkin elintapoihin liittyvät sairaudet ja
riskitekijät (Aromaa ym. 2005). Myös työ on muuttunut. Maatalous- ja teolli-
291