Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

9 Työkyky työuran loppupuolella
Kuva 9.4.1. Niiden osuus (%), jotka uskovat terveytensä puolesta pystyvänsä
nykyiseen työhönsä kahden vuoden kuluttua, työssä käyvät 50–64vuotiaat.
%
100
90
80
70
60
50
z
0
Miehet
Naiset
50–54 55–59 60–64
Koska tulevaa työssä selviytymistä kysyttäessä korostettiin erityisesti terveyden
puolesta selviytymistä, on selvää, että koettu terveydentila vaikutti selviytymisarvioon.
Tutkimusajankohtana terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevista 50–
64-vuotiaista työssä käyvistä yli 90 prosenttia uskoi selviytyvänsä työssään vielä
kahden vuoden kuluttua, naisista 91 ja miehistä 95 prosenttia. Sen sijaan terveytensä
huonoksi tai keskitasoiseksi kokevista näin uskoi vain 63 prosenttia naisista
ja 71 prosenttia miehistä.
Onko luottamus työssä suoriutumiseen terveyden puolesta kuitenkin terveydentilan
lisäksi yhteydessä myös työhön? Taulukossa 9.4.1 tarkastellaan, liittyvätkö
työn kuormittavuus tai epävarmuus terveyden ohella arvioon tulevasta työssä
selviytymisestä. Työn kuormittavuutta on tarkasteltu sekä ruumiillisen raskauden
että työmäärän mukaan. Jälkimmäistä voidaan pitää ainakin osittain työn henkisen
rasittavuuden osoittimena. Kolmas tarkasteltava työelämän piirre kuvaa työn
epävarmuutta kuten työn loppumisen, tehtävien lakkautuksen tai pakkolomautuksen
uhkia. Tarkastelussa naiset ja miehet on luokiteltu koetun terveyden mukaan
kahteen ryhmään: niihin, jotka arvioivat terveytensä hyväksi tai melko hyväksi
(hyvä terveys) ja niihin, jotka pitävät terveyttään korkeintaan keskitasoisena (huono
terveys). Työn kuormittavuuden ja epävarmuuden yleisyys hyvän ja huonon terveyden
ryhmissä on esitetty liitetaulukossa L9.7.
273