Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
hön (Ilmarinen ym. 1988). Myös työuupumuksen on todettu yleistyvän iän myötä
naisilla mutta ei miehillä (Ahola ym. 2004). Vanhimpien naisten poikkeuksellisen
yleisessä työkyvyn rajoittuneisuudessa voi myös olla kysymys siitä, että työelämästä
pois siirtyminen on ollut vaikeampaa naisille kuin miehille. Tähän viittaa
esimerkiksi se, että 60 vuotta täyttäneet naiset kokivat erityisen paljon työmotivaation
ongelmia. Samanikäisistä miehistä työelämässä oli jäljellä selvästi enemmän
hyvin motivoituneita. Vanhimpien, motivoitumattomien ja työkyvyltään rajoittuneiden
naisten työssä jatkaminen voikin osin selittyä työkyvyttömyyseläkekäytännöillä:
naisten työkyvyttömyyseläkehakemuksia hylätään enemmän kuin
miesten (Gould ja Nyman 2002), mikä saattaa pidentää naisten työelämässä sinnittelyä.
Ikääntyneiden naisten työkyvyn ongelmien korostaminen antaa kuitenkin ehkä
liian kielteisen kuvan naisten työssä selviytymisestä. Vaikka pitkäaikaissairaudet
ja raskaaksi koettu työ olivat naisilla yleisiä, 60 vuotta täyttäneistä työssä käyvistä
naisista puolet sijoittui työkykyindeksin luokituksessa hyvän tai erinomaisen työkyvyn
luokkiin. Työkykynsä hyväksi kokevia on siis myös pitkän työuran tehneiden
naisten keskuudessa.
Työn epävarmuus heikentää luottamusta työkyvyn riittävyyteen
Vanhimpien naisten työkyvyn ongelmat näkyivät myös työkyvyn riittävyyden epäilyinä.
60 vuotta täyttäneistä työssä käyvistä naisista 60 prosenttia ja miehistä yli
80 prosenttia uskoi terveytensä puolesta selviytyvänsä työssä vielä kahden vuoden
kuluttua. Selviytymisusko ei kuitenkaan liittynyt vain työntekijän terveyteen tai muihin
voimavaroihin, myös työ oli tärkeä. Kevyt, työmäärältään kohtuullinen ja varma
työ valoi uskoa työssä selviytymiseen, vaikka terveys olisi ollut huono. Toisaalta
työn epävarmuus vähensi terveidenkin luottamusta tulevaan työssä suoriutumiseen.
Työn epävarmuuden voimakas yhteys työssä selviytymiseen kertoo työkyvyn
moninaisuudesta. Työntekijät arvioivat työkykyään aina kulloisessakin yhteiskunnallisessa
tilanteessa, ja työn epävarmuus ja uhkat voivat siten heikentää
luottamusta työssä selviytymiseen. Työn epävarmuuden merkityksen korostuminen
kertoo myös työkyvyn työllistymiskyky-näkökulmasta. Työkykyä ei koeta vain
työssä suoriutumisena vaan myös työhön suoriutumisena, ja siten työmahdollisuuksien
epävarmuus voi heikentää koettua työkykyä. Tällöin kyseessä on Julkusen
ja Pärnäsen (2005) terminologiaa käyttäen funktionaalisen työkyvyn mutta ei
välttämättä medikaalisen työkyvyn heikkeneminen.
288