Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
na ryhminään. Tämä selittyy osittain sillä, että kielellisen sujuvuuden ongelmat
painottuivat työkyvyttömyyseläkeläisten ryhmään. Tässä ryhmässä työkykyä heikentäviä
tekijöitä on kuitenkin paljon, eikä yksittäisen toimintarajoitteen merkitys
nouse esille. Kognitiivisen toimintakyvyn osoittimista vain sanalistan oppiminen
oli yhteydessä koettuun työkykyyn työssä käyvillä. On mahdollista että kognitiiviset
toimintarajoitteet ovat työllisillä lieviä, eikä niitä siksi koeta työkykyä rajoittaviksi.
Toisaalta on myös mahdollista, että kyse on työkyvyn sisällöllisestä tulkinnasta.
Työkyvyttömyyskäsitteen voimakas sairauspainotteisuus saattaa ohjata
ihmisten ajatuksia siten, ettei sairauksiksi määrittelemättömiä kielen sujuvuuden,
oppimisen ja muistamisen vaikeuksia mielletä työkykyyn liittyviksi.
Samalla tavoin kuin kielellisen sujuvuuden ongelmat myös sosiaalisen kanssakäymisen
ongelmat painottuivat työkyvyttömyyseläkeläisten ryhmään. Tulos on
jossain määrin yllättävä, sillä kuten luvussa 4.5 todettiin, työyhteisöön liittyvät ongelmat
haittasivat työssä selviytymistä varsin yleisesti. Ilmeisesti tässä käytetty
kanssakäymisen vaikeuksien osoitin – vaikeuksia asioiden hoitamisessa muiden
kanssa ja asioiden esittämisessä vieraille – kertoo niin hankalista toimintarajoitteista,
ettei niiden kanssa selviydy nykyisessä työelämässä. Tällaisia ongelmia
raportoi vain yksi sadasta työssä käyvästä mutta sen sijaan useampi kuin yksi
viidestä työkyvyttömyyseläkeläisestä. Varsinkin työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla
naisilla kanssakäymisen vaikeuksien ja työkyvyn välillä oli voimakas riippuvuus:
vuorovaikutusongelmat liittyivät huonoksi koettuun työkykyyn. Sen sijaan ne harvat
työssä käyvät, jotka raportoivat kanssakäymisen vaikeuksista, eivät yhdistäneet
näitä ongelmia huonoon työkykyyn. Tässäkin saattaa kyse olla työkyvyn
tulkinnasta; sosiaalisen kanssakäymisen liittäminen yksilötasoiseen työkyvyn käsitteeseen
voi tuntua vieraalta.
150