Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

8.3 Yhteenveto ja päätelmät
8 Nuorten työkyky
Myös 18–29-vuotiailla nuorilla esiintyy eroja työkyvyssä. Erityisesti työttömillä ja
eri syistä kotona olevilla oli työkyvyn osoittimien mukaan muita huonompi työkyky.
Tämä näkyi korostuneesti psyykkisissä voimavaroissa. Työelämän ulkopuolella
olevien nuorten aikuisten psyykkisten voimavarojen ylläpitämiseen olisikin
kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä esimerkiksi alle 30-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtyneistä noin 60 prosentilla on mielenterveyden ongelmia (Näre 2000).
Työssä olevien nuorten aikuisten työkyky näyttää olevan sidoksissa elämänlaatuun,
omassa työssä saatuun arvostukseen, koettuun terveyteen sekä ruumiilliseen
kuntoon. Onkin ilmeistä, että työllisten nuorten kohdalla työkykyä tukevaa
toimintaa tulisi kohdentaa sekä työyhteisötason tekijöihin että oman terveyden ja
ruumiillisen kunnon ylläpitämiseen.
Vaikka kotona olevien työkyky oli samalla tasolla työttömien kanssa, kotiäideillä
oli kuitenkin enemmän psyykkisiä voimavaroja käytössään. Kotiäidin rooli
voi olla fyysisesti rasittavaa mutta kotityö näyttäisi kuitenkin ylläpitävän työkyvyn
henkisiä edellytyksiä.
Työkyvyn osoittimet on rakennettu ikääntyvän työväestön tutkimusten pohjalle,
eikä ole varmuutta miten ne soveltuvat nuorten aikuisten työkyvyn arvioimiseen.
Varsinkin työkykypistemäärä eli nykyinen työkyky parhaimpaan verrattuna
voi olla ongelmallinen, koska nuorimmilla ei ole omakohtaista vertailupohjaa työkyvylleen.
Tutkimukset, joissa työkykyindeksiä tai sen osioita on käytetty, osoittavat
kuitenkin, että mittari antaa johdonmukaisia tuloksia myös nuorilla (mm. Launonen
ym. 2004; Kujala ym. 2005; Laitinen ym. 2005). Vaikka nuorilla työntekijöillä
ei ole omakohtaista kokemusta työkyvystään myöhemmällä iällä, he tekevät
kuitenkin vertailuja eri-ikäisiin työtovereihinsa ja mahdollisesti suhteuttavat oman
arvionsa niihin. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että sekä työkykyindeksi
että sen osiot toimivat jokseenkin samansuuntaisesti kaikissa ikäryhmissä ja niiden
ikäryhmittäiset muutokset olivat odotusten mukaiset. Sen sijaan korrelaatioanalyysit
osoittivat, että nuorten työkykyarvoissa korostuivat vanhempiin ikäryhmiin
verrattuna henkiset voimavarat sekä työkyky työn henkisten ja ruumiillisten
vaatimusten kannalta. Työtä haittaavat sairaudet ovat nuorilla työssä käyvillä harvinaisia
eivätkä ne siten näy työkyvyssä samalla tavoin kuin vanhemmilla.
253