Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
aineisto ei kuitenkaan anna mahdollisuuksia. Aineistoon liitettävien rekisteriseurantatietojen
avulla voidaan myöhemmin tehdä myös syy- ja seuraussuhteiden
analyysejä.
Tämän teoksen tarkoituksena on antaa kattava kuva suomalaisen väestön
työkyvystä Terveys 2000 -aineiston perusteella. Miten esimerkiksi terveys, työ,
osaaminen ja asenteet liittyvät itse arvioituun työkykyyn, ja miten nämä tekijät
painottuvat eri väestöryhmissä? Toisena teoksen keskeisenä teemana on työkyky
työuran eri vaiheissa. Mitä erityispiirteitä liittyy nuorten ja toisaalta ikääntyneiden
työkykyyn? Lisäksi pyritään valottamaan työuralta syrjäytymisen yhteyttä työkykyyn.
Kirjan kolmas teema liittyy työkyvyn muutokseen. 1970-luvun lopussa toteutetun
Mini-Suomi-tutkimuksen tietoja käytetään vertailukohtana arvioitaessa,
miten väestön työkyky on kahden vuosikymmenen aikana muuttunut.
Teoksen aluksi (luku 2) pohditaan, mitä työkyvyllä nykyisin tarkoitetaan. Työkyvyn
käsitteen moninaisuutta hahmotetaan eri näkökulmista. Samalla kuvataan
erilaisia työkykymääritelmiä ja työkykymalleja. Käsitteellisen katsauksen jälkeen
kuvataan tutkimusaineisto, tilastolliset menetelmät, käytetyt työkyvyn osoittimet
sekä näiden osoittimien keskinäiset yhteydet (luku 3).
Kirjan varsinainen tulososa koostuu luvuista 4–10. Luvussa 4 kuvataan väestön
eri osaryhmien työkykyä. Työkyvyn vaihtelua tarkastellaan iän ja sukupuolen,
maan eri alueiden, koulutuksen pituuden, erilaisten henkilöstöryhmien ja erilaisten
perhesuhteiden näkökulmista. Väestöryhmittäinen tarkastelu tuo mukaan eriarvoisuusnäkökulman:
onko väestön työkyvyssä havaittavissa esimerkiksi asuinalueittaisia
tai koulutusryhmittäisiä eroja? Väestöryhmittäinen tarkastelu auttaa
myös tunnistamaan työkyvyn heikkenemisuhassa olevia riskiryhmiä.
Luvuissa 5 ja 6 tarkastellaan koettuun työkykyyn liittyviä tekijöitä moniulotteisten
työkykymallien osa-alueiden perusteella. Viidennessä luvussa kuvataan
sairastavuuden, toimintakyvyn, elintapojen, työn vaatimusten ja sisällön, osaamisen,
työasenteiden ja sosiaalisen tuen yhteyttä työkykyyn. Vastauksia etsitään
esimerkiksi seuraavanlaisiin kysymyksiin: mitkä työyhteisön piirteet liittyvät vahvimmin
hyvän työkyvyn kokemuksiin, liittyvätkö sairaudet samalla tavalla naisten
ja miesten työkykyyn tai ovatko osaamisen puutteet yhteydessä huonoksi koettuun
työkykyyn koulutustasosta riippumatta? Kuudennessa luvussa luodaan kokonaiskuva
tärkeimmistä työssä käyvän väestön työkykyyn liittyvistä tekijöistä.
Luvussa tarkastellaan työkyvyn ulottuvuuksien painottumista eri ikäryhmissä.
14