Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

9 Työkyky työuran loppupuolella
9.2 Työssä käyvien, työttömien ja eläkkeellä olevien 50–
64-vuotiaiden työkyky
Työkyky vaikuttaa ikääntyneiden työssä jatkamiseen tai työn jättämiseen. Toisaalta
erilaiset työstä poistumisväylät normittavat työurien loppupäätä ja voivat
puolestaan vaikuttaa siihen, miten ikääntyneet kokevat työkykynsä ja mihin he
sitä suhteuttavat. Seuraavassa tarkastellaan työssä, työttöminä tai eri eläkkeillä
olevien 50–64-vuotiaiden työkykyä. Liittyykö muihinkin eläkemuotoihin kuin työkyvyttömyyseläkkeisiin
työkyvyn rajoittuneisuutta? Poikkeaako esimerkiksi osaaikaeläkeläisten
työkyky muiden samanikäisten työllisten työkyvystä? Tarkastelussa
pohditaan myös sitä, liittyvätkö ryhmien väliset työkykyerot koulutuksen tai
sairastavuuden eroihin.
Kuten kirjan aiemmissa luvuissa on todettu, vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat
kokevat työkykynsä rajoittuneemmaksi kuin nuoremmat, ja samoin työelämän ulkopuolella
olevat arvioivat työkykynsä heikommaksi kuin työssä käyvät (ks. luvut 4.1
ja 4.4). Nämä seikat näkyvät myös vanhimpien työikäisten työkykyarvioissa.
Kuvassa 9.2.1 (liitetaulukko L9.2) esitetään työssä, työttömänä ja eri eläkkeillä
olevien 50–64-vuotiaiden näkemys omasta työkyvystään kolmiluokkaisella
asteikolla: työkykyinen, osittain työkyvytön, täysin työkyvytön. Viisivuotisikäryhmien
välillä oli jonkin verran eroa, mutta työ- ja eläketilanteen mukaiset erot olivat
huomattavasti suuremmat. Työssä käyvät arvioivat työkykynsä selvästi muita samanikäisiä
paremmaksi kaikissa kolmessa ikäryhmässä. Työssä käyvistä 50–59vuotiaista
lähes 90 prosenttia ja 60–64-vuotiaistakin vielä 85 prosenttia piti itseään
täysin työkykyisenä. Vanhuuseläkeikään asti työssä jatkavat ovatkin työkyvyltään
valikoituneita; niistä, joiden työkyky on heikentynyt, valtaosa on vähitellen
siirtynyt pois työelämästä.
Työssä ja eläkkeellä puolittain olevat osa-aikaeläkeläiset pitivät hekin työkykyään
kohtalaisen hyvänä, joskin selvästi muita työllisiä huonompana (kuva 9.2.1).
Osa-aikaeläkeläisistä samoin kuin alle 65 vuoden iässä vanhuuseläkkeelle, varhennetulle
vanhuuseläkkeelle tai maatalouden erityiseläkkeelle siirtyneistä (ryhmä
”muu eläke”) noin kaksi kolmesta arvioi itsensä täysin työkykyiseksi.
Työttömien ja työttömyyseläkkeellä olevien työkyky oli huonompi kuin työllisten
(kuva 9.2.1). 50–54-vuotiaista työttömistä kolme neljäsosaa ja sitä vanhemmista
vain noin puolet koki itsensä täysin työkykyiseksi. Osittain kyse voi olla
työttömäksi valikoitumisesta (ks. luku 7), mutta osaselityksenä lienee myös sosi-
261