Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Raija Gould, Anu Polvinen
5.5 Työasenteet
5 Työkykyyn vaikuttavat tekijät
Työtä koskevilla asenteilla tiedetään olevan selkeä yhteys haluun
jatkaa työelämässä. Tässä luvussa tarkastellaan työkyvyn
yhteyksiä työtyytyväisyyteen, työmotivaatioon, kyynisyyteen ja
ammatilliseen itsetuntoon. Kaikki nämä tekijät olivat selvästi
yhteydessä työkykyyn.
Työhön myönteisesti suhtautuvat uskoivat muita useammin
myös selviytyvänsä työssä vielä kahden vuoden kuluttuakin. Vanhimmissa
ikäryhmissä kielteiset työasenteet vähensivät etenkin
naisten luottamusta tulevaan työssä selviytymiseen. Tulokset viittaavat
siihen, että keinot, jotka parantavat työtyytyväisyyttä,
voivat myös edistää työkykyä ja työssä jatkamista.
Asenteita voidaan kuvata käyttäytymisvalmiuksina, jotka ilmentävät subjektiivisia
käsityksiä siitä, miten asioihin tulee suhtautua (Puohiniemi 1993). Työasenteet ja
työhön suhtautuminen viestivät työelämän kokemuksista, mutta ne kertovat myös
laajemmin elämänkulun todellisuuden tulkinnoista (Pohjola 1996). Työkyvyn talomallissa
(ks. luku 2.2) työhön liittyvät arvot ja asenteet muodostavat välittävän
rajapinnan työn ja yksilön toimintakyvyn ja osaamisen välillä. Kokemukset työn
tekemisestä, työyhteisöstä ja työorganisaatiosta suodattuvat arvojen ja asenteiden
kautta työssä suoriutumiseen ja jaksamiseen. Toisaalta myös esimerkiksi toimintakyvyn
ja osaamisen kokemukset heijastuvat työhön suhtautumiseen.
Työkyvyn näkökulmasta erityisesti työn sisäiset motivaatiotekijät ovat kiinnostavia.
Sisäiset motivaatiotekijät liittyvät työn sisältöön ja työn tekemiseen, kun
taas ulkoisissa motivaatiotekijöissä korostuvat taloudelliset seikat (ks. esim.
Warr 1982; Karisalmi 2001; Forma 2004b). Viimeaikainen tutkimus on nostanut
esille työhön sitoutumisen eli työn imun vaikutuksen työhyvinvointiin. Työn imun,
kuten esim. tarmokkuuden ja ammatillisen itsetunnon, on katsottu liittyvän työhyvinvointiin
johtavaan motivaatioprosessiin, kun taas väsymys ja kyyninen suhtau-
169