Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

6 Työkyvyn moninaisuus ja työkykyindeksi
Työn ilon faktorin kärkimuuttujista luottamus omaan kykyyn hoitaa tehokkaasti
tehtävänsä liittyi miehillä ja naisilla iästä riippumatta hyvään työkykyyn (taulukko
6.4). Arvokkaat aikaansaannokset, aikaansaamisen ilo sekä myös viikoittaiset
kokemukset siitä, että on hyvä työssään liittyivät nuorissa ikäryhmissä (30–54vuotiaat)
hyvään työkykyyn sukupuolesta riippumatta. Tätä vanhemmilla miehillä
vain kokemukset arvokkaista aikaansaannoksista työssä selittivät työkykyä, kun
taas saman ikäryhmän naisilla arvokkaat aikaansaannokset ja aikaansaamisen ilo
liittyivät hyvään työkykyyn.
Vähäistä työintoa kuvaavan faktorin kärkimuuttujat, jotka kuvasivat viikoittain
koettua työhön kiinnostumisen ja innostumisen vähentymistä, sen sijaan liittyivät
kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä tilastollisesti erittäin merkitsevästi huonoon
työkykyyn (taulukko 6.4, kuva 6.2 ja liitetaulukko L6.1). Työhön kohdistuvan
kiinnostuksen heikkenemisen yhteyttä työkykyyn korostaa se, että työkyky
heikkenee kaikissa sukupuoli- ja ikäryhmissä johdonmukaisesti jokseenkin samalla
tavalla.
Kuva 6.2. Työkykyindeksin keskiarvo työhön kohdistuvan kiinnostuksen
heikkenemisen mukaan.
Työkykyindeksin
keskiarvo
45
40
35
Naiset Miehet
30
0
z z
30–44 45–54 55–64 30– 44 45–54 55–64
Työhön kohdistuvan kiinnostuksen heikkeneminen:
Harvoin Kuukausittain Viikoittain
Osaamisen alueella perus- ja ammattikoulutuksen yhteydet työkykyyn olivat voimakkaat
(taulukko 6.4). Kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä korkeintaan perustai
keskikoulun käyneiden työkyky oli huonompi samoin kuin korkeintaan ammatillisen
koulun käyneiden työkyky oli huonompi kuin tätä enemmän koulua käyneiden
työkyky. Myös lisäkoulutusta tarvitsevien työkyky oli huonompi kuin niiden,
jotka kokivat työtehtävien vastaavan hyvin senhetkisiä valmiuksiaan tai kokivat
209