Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
Raija Gould, Anu Polvinen
4.5 Työkyky eri ammateissa, toimialoilla ja
työnantajasektoreilla
82
Ammatti ja työkyky liittyivät voimakkaasti toisiinsa. Toimihenkilöiden
työkyky oli parempi kuin työntekijöiden. Kaikkein huonoin
työkyky oli maanviljelijöillä ja metsätyöntekijöillä.
Työssä selviytymistä haittaavat tekijät olivat ammattiryhmäkohtaisia.
Toimihenkilöammateissa, varsinkin opettajilla ja muilla
asiantuntijoilla korostuivat työyhteisön ja henkisen rasituksen
ongelmat. Kuitenkin myös monissa työntekijäammateissa henkinen
rasitus oli yleistä. Fyysisen rasituksen aiheuttamat ongelmat
olivat yleisimpiä työntekijäammateissa, mutta myös miesopettajat
ja terveydenhuoltoalan naiset kokivat niitä runsaasti.
Toimialakohtaiset erot kuten myös työnantajasektorien väliset
erot työkyvyn rajoittuneisuudessa olivat vähäiset.
Tässä luvussa tarkastellaan työkyvyn vaihtelua ammattiryhmien, toimialojen ja
työnantajasektoreiden välillä. Kyseiset muuttujat ovat merkityksellisiä työkyvyn
kannalta kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin työn luonne eroaa ammattien,
toimialojen ja työnantajasektorien mukaan. Toiseksi työntekijöiden ominaisuudet
eroavat näiden tekijöiden mukaan. Esimerkiksi sosioekonomisen aseman, iän sekä
sukupuolten jakauma on erilainen eri ammattiryhmissä, sektoreilla ja toimialoilla.
Nämä erot vaikuttavat myös kokonaiskuvaan työkyvystä.
Työkyvyn osoittimina käytetään tässä jaksossa työkykyarvion, työkykypistemäärän
ja työkykyindeksin lisäksi työssä selviytymisen haittoja (ks. luku 3.3.4).
Työssä selviytymistä haittaavat tekijät – terveysongelmat, osaamisen puute, työympäristön
ja fyysisen rasittavuuden ongelmat, työyhteisön ja henkisen rasittavuuden
ongelmat, työmotivaation puute ja työn ulkopuoliset työtä haittaavat tekijät
– soveltuvat erityisesti ammattiryhmittäisten, toimialoittaisten ja työnantajasektorien
mukaisten työkykyerojen tutkimiseen. Ne laajentavat työkyvyn tarkas-