Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

8 Nuorten työkyky
Työkykyindeksin tarkastelu rajattiin niihin, jotka olivat tutkimusajankohtana työssä.
Indeksin osioita (osiot 1, 3 ja 7) sen sijaan tarkasteltiin koko aineistossa pääasiallisen
toiminnan luokissa (työssä, opiskelee, työtön, kotona, muu).
Työkykyindeksiä sekä työkykypistemäärää selittävät tekijät valittiin työkykytalon
eri kerroksia kuvaavista muuttujista, joiden valinnassa hyödynnettiin rakenneyhtälömalleja
(luku 6). Näitä olivat työn piirteiden ja työn kokemisen muuttujat,
työn fyysiset ja henkiset vaatimukset, ruumiillinen kunto, oman työn arvostus,
tyytyväisyys omaan terveyteen sekä koettu elämänlaatu.
Työn piirteitä kuvasivat faktoripistemäärämuuttujat: työn henkinen rasittavuus,
työn itsenäisyys sekä työn kehittävyys (taulukot 6.1 ja 6.2). Fyysisiä vaatimuksia
kuvaava muuttuja muodostettiin summamuuttujana seitsemästä kysymyksestä,
jotka koskivat nostamista, kantamista, huonoja työasentoja, työskentelyä
kädet hartiatason yläpuolella, työskentelyä polvillaan tai kyykyssä, voimaa vaativaa
käsityötä ja toistuvia käden liikkeitä.
Myös työympäristössä esiintyvistä haittatekijöistä (melu, pöly, tärinä, kemikaalit,
kaasut, tupakansavu, kylmyys, kuumuus, veto ja riittämätön valaistus) muodostettiin
summamuuttuja. Työn kokemista kuvasivat faktoripistemäärämuuttujat
työn ilo ja työn vähäinen innostavuus (taulukko 6.1). Muuttujat ruumiillinen kunto
(luokiteltuna hyvä, melko hyvä, enintään kohtalainen), tyytyväisyys omaan terveyteen
(erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, korkeintaan kohtalaisen tyytyväinen),
oman työn saama arvostus työyhteisössä (erittäin paljon, melko paljon,
enintään jonkin verran) ja koettu elämänlaatu (erittäin hyvä, hyvä, enintään kohtalainen)
saatiin yksittäisistä kysymyksistä. Taustatekijöitä olivat ikä, sukupuoli,
peruskoulutus, pääasiallinen toiminta sekä lapsuudenkodin talousongelmat (taulukko
8.1).
Nuorten ja vanhempien ikäluokkien työkyvyn vertailussa tarkasteltiin ikäluokittain
työkykyindeksin osioiden keskinäisiä yhteyksiä sekä työkykyindeksin ja sen
osioiden yhteyksiä erityyppisiin työn piirteisiin ja tuntemuksiin. Tässä tarkastelussa
olivat mukana fyysiset vaatimukset, fyysinen työympäristö, työn henkinen rasittavuus,
työn ilo, esimies- ja työyhteisötuen laatu, kehittymismahdollisuudet työssä
sekä oireet. Työn fyysisiä vaatimuksia ja työympäristöä kuvaavat muuttujat sekä
oiremuuttuja olivat summamuuttujia (luku 6.2) ja muut työtä kuvaavat muuttujat
faktoripistemääriä (taulukot 6.1–6.2).
Tilastolliset tarkastelut tehtiin prosenttijakaumia, keskiarvoja ja korrelaatiokertoimia
vertailemalla. Työkykyindeksiä sekä työkykypistemäärää selittäviä te-
243