Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

5 Työkykyyn vaikuttavat tekijät
tuneita oli enemmän usein rasittavuutta kokevien 30–44-vuotiaiden joukossa kuin
harvoin rasittavuutta kokevien 55–64-vuotiaiden keskuudessa (taulukko 5.6.3; kuva
5.6.2 ja liitetaulukko L5.23).
Kuva 5.6.2. Työkykynsä rajoittuneeksi kokeneiden osuus (%) työn henkisen
rasittavuuden mukaan, työssä käyvät.
%
60
50
40
30
20
10
0
Naiset Miehet
30–44 45–54 55–64
30–44 45–54 55–64
”Päivät pitkät
työskenteleminen
tuntuu minusta
todella rasittavalta”:
Viikoittain
Kuukausittain
Harvoin
5.6.3 Työn itsenäisyys
Työn itsenäisyyttä kuvaavat muuttujat – omiin töihin liittyvä sanavalta, mahdollisuus
tehdä itsenäisiä päätöksiä, mahdollisuus säädellä työpäivän pituutta ja mahdollisuus
säädellä työn tauotusta – eivät olleet yhtä voimakkaassa yhteydessä
työkykyyn kuin työn henkinen rasittavuus. Vähäiset mahdollisuudet tehdä itsenäisiä
päätöksiä ja vähäinen omiin töihin liittyvä sanavalta olivat voimakkaimmin yhteydessä
työkyvyn rajoittuneisuuteen (taulukko 5.6.4). Miesten työkyvyn rajoittuneisuuden
riskiä lisäsivät myös vähäinen mahdollisuus säädellä työpäivän pituutta
sekä vähäinen mahdollisuus vaikuttaa työn tauotukseen. Vaikka työn itsenäisyyden
puutteitta oli naisilla enemmän kuin miehillä (liitetaulukko L5.21), ne rajoittivat
naisten työkykyä vähemmän kuin miesten. Sananvalta omiin töihin ja mahdollisuus
itsenäisiin päätöksiin liittyivät kuitenkin myös naisilla hyväksi koettuun työkykyyn,
sen sijaan työajan ja tauotuksen säätelymahdollisuus ei ollut naisilla yhteydessä
työkyvyn rajoittuneisuuteen.
181