Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

9 Työkyky työuran loppupuolella
Samoin kuin naisilla, myös nuorimmilla, 50–54-vuotiailla miehillä kaikki tarkastelussa
mukana olevat työssä jaksamisen haitat liittyivät eläkeajatuksiin, terveyden
ja motivaation ongelmat kaikkein voimakkaimmin. Sen sijaan vanhempien miesten
eläkeajatukset eivät olleet yhtä selvästi yhteydessä työssä selviytymisen haittoihin.
55 vuotta täyttäneet miehet harkitsivat varhaiseläkkeelle siirtymistä lähes
yhtä paljon riippumatta siitä, oliko heillä työssä jaksamista haittaavia ongelmia vai
ei. Työtä haittaavia terveyden tai toimintakyvyn ongelmia raportoineet 55–64vuotiaat
miehet tosin harkitsivat varhaiseläkettä yleisemmin kuin ne, joilla tällaisia
ongelmia ei esiintynyt. Samoin työmotivaation heikkeneminen lisäsi varhaiseläkeajatusten
riskiä. Toisin kuin naisilla työn henkisen tai fyysisen kuormituksen ongelmat
eivät olleet vanhemmilla miehillä lainkaan yhteydessä eläkeajatuksiin (taulukko
9.4.4).
Vanhimpien työssä käyvien naisten ja miesten tilanne näyttää siis erilaiselta
myös eläkeajatusten suhteen. Tämän luvun aiemmissa jaksoissa esitettyjen tulosten
mukaan vanhimpien työssä käyvien miesten työkyky oli suhteellisen hyvä,
varsin pieni osa heistä teki ruumiillisesti raskasta työtä ja heillä oli melko vähän
työssä selviytymistä haittaavia ongelmia – huomattavasti vähemmän kuin samanikäisillä
naisilla ja myös vähemmän kuin nuoremmilla miehillä. Vanhimmat työssä
käyvät miehet harkitsivat myös varhaiseläkkeelle siirtymistä vähemmän kuin samanikäiset
naiset tai hiukan nuoremmat miehet, eivätkä varhaiseläkeajatukset
olleet yhteydessä työssä jaksamista haittaaviin tekijöihin. Nuorempien, erityisesti
50–54-vuotiaiden miesten eläkeajatukset sen sijaan liittyivät voimakkaasti varsinkin
terveyden ja motivaation ongelmiin.
Toisin kuin miesten, naisten työkyky heikkeni, ruumiillisesti raskaan työn osuus
kasvoi, ja työssä selviytymistä haittaavat ongelmat lisääntyivät siirryttäessä viisikymppisistä
kuusikymmentä täyttäneiden ikäryhmään. Naisilla myös varhaiseläkeajatukset
yleistyivät iän myötä ja niiden yhteys työkykyyn oli voimakas yli 60-vuotiaiden
ryhmässä. Naisten eläkeajatukset liittyivät sekä omien voimavarojen ongelmiin
että työn ongelmiin. On kuitenkin syytä korostaa, että 60 vuotta täyttäneiden
naisten keskuudessa oli myös työkykynsä hyväksi kokevia ja työssä jatkamaan
motivoituneita. 60–64-vuotiaista työssä käyvistä naisista kaksi viidesta arvioi työkykynsä
työkykyindeksillä hyväksi eikä harkinnut varhaiseläkkeelle siirtymistä.
279