Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

11 Työkyvyn ulottuvuudet – yhteenveto ja päätelmät
Tässä tutkimuksessa käytetyt työkyvyn mittarit toimivat
yhdenmukaisesti
Tutkimuksessa käytettiin pääasiassa kolmea työkyvyn mittaria: työkykyindeksiä,
työkykypistemäärää ja työkykyarviota. Mittarit toimivat varsin yhdenmukaisesti
eri väestöryhmissä, vaikka niiden herkkyys tunnistaa etenkin vähäisempää työkyvyn
heikkenemistä vaihtelee.
Työkyvyn ongelmat yleistyvät iän myötä
Nuorilla aikuisilla on hyvä työkyky
Lähes kaikki nuoret aikuiset, erityisesti työssä käyvät ja opiskelijat, kokevat työkykynsä
hyväksi. Sen sijaan työttömien ja puutteellisen peruskoulutuksen saaneiden
18–29-vuotiaiden työkyky on rajoittuneempi. Työttömien nuorten aikuisten
heikentyneessä työkyvyssä painottuvat psyykkiset ongelmat. Työelämän ulkopuolella
olevien nuorten työkyvyn edistämisessä ja sen myötä syrjäytymisen ehkäisemisessä
onkin tärkeää tukea psyykkisten voimavarojen ylläpitämistä.
Terveetkin kokevat työkykynsä rajoittuneeksi iän myötä
30–44-vuotiaasta väestöstä yli 90 prosenttia pitää itseään täysin työkykyisenä,
kun taas 60–64-vuotiaista yli puolet kokee työkykynsä heikentyneen. Monet työkyvyn
rajoittuneisuuteen liittyvät asiat kuten esimerkiksi huono terveys ja vähäinen
koulutus korostuvat ikääntyneillä. Nämä tekijät eivät kuitenkaan yksin selitä
työkyvyn ja iän yhteyttä; myös terveiden ja hyvin koulutettujen koettu työkyky
heikkenee vanhemmiten. Tämä tulos korostaa muiden työkyvyn ulottuvuuksien
kuten työn piirteiden tai työasenteiden merkitystä koetulle työkyvylle.
Työkyvyn ulottuvuuksissa ei ole suuria ikäryhmittäisiä eroja
Terveys ja työ ovat tärkeimmät työkyvyn määrittäjät kaikenikäisillä. Nuoremmilla
työikäisillä terveys painottuu koetussa työkyvyssä työtä enemmän. Työssä käyvien
nuorten työkyvyn ongelmat liittyvätkin usein psyykkiseen sairauteen tai fyysiseen
vammaan, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä työkyvyn rajoittuneisuus voi
koostua yleisemmin raihnastumisesta, jaksamattomuudesta ja työn kuormittavuu-
313