Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

10 Onko väestön työkyky parantunut?
Naisilla siviilisäätyjen väliset erot työkyvyn muutoksessa olivat tilastollisesti
merkitseviä (p=0,002; ks. taulukko 10.5.2), mutta miehillä siviilisäätyjen erot
työkyvyn muutosnopeudessa olivat niin vähäisiä, että ne voivat hyvin johtua
sattumasta (p=0,218).
Taulukko 10.5.2. Työkykynsä rajoittuneeksi kokeneiden ikävakioitu 1 osuus (%)
30–64-vuotiaista siviilisäädyn ja tutkimusajankohdan mukaan.
Naiset Miehet
% M uutos
% Muutos
Mini-Suomi
1978–
80
Terve
ys
2000
2000–
01
2000–
01/
1978–
80
2 ( OR
)
Mini-Suomi
1978–
80
Terve
ys
2000
2000–
01
2000–
01/
1978–
80
2 ( OR
)
Naimisissa22 1 7 0, 7*
* * 22 1 5 0,
6*
* *
Avoliitossa37 2 0 0, 4*
* 33 1 7 0,
3*
*
Eronnut26 1 9 0, 6*
36 2 6 0,
5*
Leski21 3 0 1, 8*
26 17 0,
5
Naimaton25 22 0, 8 37 33 0,
8
p ( interaktio
3 siviilisääty * tutkimus)
0, 002
0,
218
1 Naisten ja miesten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska ikävakiointi on tehty mallin avulla erikseen
eri sukupuolille.
2 Odds ratio (OR) eli ristitulosuhde kuvaa tässä työkyvyn rajoittuneisuuden yleisyyttä vuosina 2000–01
verrattuna vuosien 1978–80 tilanteeseen. Eron tilastollinen merkitsevyys: *p