Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
72
3.
4.
5.
keskiasteen koulutus: a) pohjakoulutuksena ylioppilastutkinto ja ammattikoulutuksena
enintään ammattikurssi tai työpaikkakoulutus tai b) ammattikoulu,
oppisopimuskoulutus tai erikoisammattitutkinto tms. mutta ei kuitenkaan
opisto- tai korkeakoulutasoista tutkintoa (pohjakoulutuksesta riippumatta)
ylempi perusaste: a) ei ylioppilastutkintoa, ammattikoulutuksena ammattikurssi
tai työpaikkakoulutus tai b) keski- tai peruskoulu, osa lukiota tai lukion
päästötodistus mutta ei mitään ammattikoulutusta
alempi perusaste: pohjakoulutusta vähemmän kuin keski- tai peruskoulu
(esim. kansa- tai kansalaiskoulu), ei mitään ammattikoulutusta.
Raportin myöhemmissä luvuissa on tilanteen mukaan käytetty erilaisia koulutusluokituksia
mm. ajallisen vertailun mahdollistamiseksi. Kyseiset luokitukset voidaan kuitenkin
pääosin johtaa tässä kuvatusta luokituksesta yhdistelemällä luokkia.
Lähes 40 prosenttia 30–64-vuotiaista naisista ja runsas neljännes miehistä oli
suorittanut joko ammatillisen tai akateemisen korkeakoulututkinnon (liitetaulukko L4.1).
Keskiasteen koulutus oli puolestaan miehillä yleisempi kuin naisilla. Perusasteen koulutuksen
saaneita oli noin 30 prosenttia molemmilla sukupuolilla.
Koulutusryhmien väliset erot
Koulutusryhmien väliset erot koetussa työkyvyssä olivat varsin selvät molemmilla
sukupuolilla ja kaikissa ikäryhmissä. Itsensä osittain tai kokonaan työkyvyttömäksi
kokeneiden osuus oli alemman perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä
lähes nelinkertainen ja naisilla viisinkertainen verrattuna akateemisen korkeakoulututkintoon
suorittaneisiin (taulukko 4.3.1). Naisilla keskiasteen ja ylemmän perusasteen
koulutuksen saaneet eivät eronneet toisistaan työkyvyn koettujen rajoitteiden
suhteen, kun taas miehillä osittaisen tai täydellisen työkyvyttömyyden kokemus
väheni tasaisesti koulutuksen lisääntyessä. Työssä käyvillä erot olivat samantyyppisiä
mutta pienempiä kuin kaikilla 30–64-vuotiailla.
Myös työkykypistemäärä ja työkykyindeksi olivat selvästi sitä korkeammat,
mitä enemmän koulutetusta ryhmästä oli kyse. Korkeimmin koulutetut pisteyttivät
työkykynsä hyvin lähelle elinaikaista parasta työkykyään. Akateemisesti koulutettujen
työkykypistemäärän keskiarvo oli työssä käyvillä 8,9 ja koko väestössä
pari kymmenystä pienempi (kuva 4.3.1). Työkykyindeksin keskiarvo oli korkein
työssä käyvillä akateemisen korkea-asteen koulutuksen saaneilla miehillä (42,1)
ja pienin alemman perusasteen naisilla (37,5) (liitetaulukko L4.2).