Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

5 Työkykyyn vaikuttavat tekijät
Kognitiivisen toimintakyvyn ongelmien voidaan olettaa rajoittavan työkykyä sitä
enemmän, mitä suuremmat työn henkiset, etenkin kognitiiviset, vaatimukset ovat.
Näistä vaatimuksista ei ollut käytettävissä täsmällistä tietoa, mutta voidaan arvella,
että kevyttä työtä tekevistä huomattava osa työskentelee kognitiivisesti vaativissa
tehtävissä, ja raskaassa ruumiillisessa työssä puolestaan kognitiiviset vaatimukset
eivät ole keskimäärin yhtä suuria. Sanalistan oppimistestillä mitattuna kognitiivisten
toimintarajoitteiden yhteys työkykyyn ei kuitenkaan ollut kovin selvästi
riippuvainen työn ruumiillisesta raskaudesta (taulukko 5.2.6). Miehillä oli havaittavissa
odotusten mukainen trendi: kevyttä työtä tekevien keskuudessa sanalistan
oppimisvaikeuksien ja työkyvyn rajoittuneisuuden välillä oli tilastollisesti merkitsevä
yhteys, kun taas raskaampia töitä tekevillä ei ollut. Naisilla tulos oli kuitenkin
odotusten vastainen. Ainoastaan raskasta ruumiillista työtä tekevillä naisilla oppimisvaikeudet
olivat yhteydessä huonoksi koettuun työkykyyn; kevyempiä töitä
tekevistä naisista sanalistan oppimistestissä sekä hyvin että huonosti menestyneet
pisteyttivät työkykynsä yhtä hyväksi.
5.2.7 Yhteenveto ja päätelmät
Tässä luvussa on tarkasteltu toimintarajoitteiden yhteyttä koettuun työkykyyn.
Koko 30–64-vuotiaassa väestössä liikkumisen ja sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteet
olivat siihen voimakkaasti yhteydessä, näön ja kuulon sekä kognitiivisen toimintakyvyn
vajavuudet heikommin.
Liikkumiskyvyn rajoitteet olivat selkeästi yhteydessä huonoksi koettuun työkykyyn
myös kaikissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä: työllisillä, työttömillä ja
työkyvyttömyyseläkeläisillä. Samoin liikkumisvaikeudet liittyivät työkyvyn rajoittuneisuuteen
sekä raskasta ruumiillista työtä tekevillä että kevyempää työtä tekevillä.
Näyttääkin siltä, että liikkumisrajoitteet muodostavat sellaisen toimintakyvyn
esteen, joka työn luonteesta riippumatta hyvin yleisesti vaikeuttaa työssä selviytymistä.
Myöhemmän tutkimuksen selvitettäväksi jää kuitenkin se, mitkä työntekijän
vahvuudet ja työprosessin, työyhteisön tai työorganisaation piirteet selittävät
sen, että osa liikkumisrajoitteisista kaikesta huolimatta kokee työkykynsä erittäin
hyväksi.
Kognitiivisen toimintakyvyn osoittimet liittyivät työkykyyn koko työikäistä
väestöä tarkasteltaessa. Erityisesti kielellisen sujuvuuden vaikeudet olivat yhteydessä
huonoksi koettuun työkykyyn. Yhteys työkykyyn hävisi kuitenkin kokonaan,
kun työssä käyviä, työttömiä ja työkyvyttömyyseläkeläisiä tarkasteltiin omi-
149