Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Tiina Pensola, Aila Järvikoski, Jorma Järvisalo
7 Työttömyyden ja muiden syrjäytymisriskien yhteys työkykyyn
7 Työttömyyden ja muiden syrjäytymisriskien
yhteys työkykyyn
Työttömyyttä, köyhyyttä ja puutteellista koulutusta voidaan pitää
syrjäytymisriskeinä. Kaikki kolme syrjäytymisriskiä rajoittivat
työkykyä. Työttömien työkyky oli huonompi kuin työssä
käyvien ja siihen vaikuttivat myös työttömyyden kesto ja toistuvuus.
Pitkään tai toistuvasti työttömänä olleiden työkyky oli
huonompi kuin työllisten, mutta alle 55-vuotiaiden lyhyen aikaa
työttömänä olleiden työkyky ei poikennut merkitsevästi työssä
käyvien työkyvystä.
Työttömien työllistyminen liittyi parempaan työkykyyn: uudelleen
työllistyneiden työkyky oli samalla tasolla kuin muiden työssä
käyvien. Työttömyyden ja rajoittuneen työkyvyn yhteys liittyi
osittain heikkoon koulutustasoon ja taloudellisiin vaikeuksiin.
Työkyvyn heikentyminen voi lisätä syrjäytymisriskiä. Siksi
työttömien työkyvyn säilymistä on tuettava ja etsittävä heille nopeaa
työllistymistä. Työllisyys ja taloudellisen tilanteen vakaus
vaikuttavat positiivisesti työkykyyn.
7.1 Johdanto
Sosiaalista syrjäytymistä on tarkasteltu sekä yhteiskuntien puutteina ja ongelmina
että tiettyjen yksilöiden tai ryhmien ongelmana (esim. Liebkind ym. 2004, 40–44).
Tässä artikkelissa näkökulma on enemmän yksilöllinen kuin yhteiskunnallinen.
Syrjäytyminen ymmärretään prosessina, jossa sosiaalisten ryhmien tai yksilöiden
mahdollisuudet sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen osallistumiseen yhteiskunnassa
heikkenevät erilaisten tekijöiden tuloksena. Silloin syrjäytymisessä on
kyse asteittaisesta ilmiöstä, ts. yksilöt tai ryhmät voidaan katsoa yhteisöihin, talou-
223