Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
työttömyyttä tai työttömyyden alussa on vakioitu. Koska työkyky perustui subjektiiviseen
arvioon, on myös mahdollista, että eri asemissa ihmiset arvioivat työkykyään
eri perustein. Ilman työtä olevan arvio työkyvystään ja jaksamisestaan on
vailla samanlaista konkreettista perustaa, jonka pohjalta työssä olevat arvioivat
työkykyään. Tällöin työkyvyn muutos työmarkkinatilanteen muuttuessa voi osittain
perustua siihen, että kokemus työkyvystä muuttuu oman työmarkkinatilanteen
muuttuessa.
Tässä aineistossa työttömyyskokemusten yhteys rajoittuneeseen työkykyyn
oli selvä. On todennäköistä, että rajoittunut työkyky vaikuttaa työttömyysjaksojen
määrään ja pituuteen ja siten osaltaan selittää pitkäaikaistyöttömien työkykyjakaumaa.
Kiinnostavaa on toisaalta, että pitkäänkin vailla työtä olleiden mutta
haastatteluhetkellä työssä olleiden henkilöiden työkyky ei poikennut muiden työllisten
työkyvystä. Tulos voi viitata siihen, että hyvä työkyky voi tukea työllistymistä
pitkänkin työttömyyden jälkeen. Se tuo toisaalta mieleen myös Lahelman
(1989) pitkittäistutkimuksen, jonka mukaan työttömyys heikensi voimakkaasti
psyykkistä hyvinvointia mutta työllistyminen riitti hyvinvoinnin kohenemiseen.
Voidaankin kysyä, miten paljon työvoima-asema sinänsä vaikuttaa työkykyyn ja
sen itsearviointiin.
Kiinnostavaa oli myös se, että alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä alle vuoden
työttömänä olleet eivät työkykynsä puolesta poikenneet merkittävästi työssä olevista.
Kyse voi olla siitä, että nuoremmissa ikäryhmissä työttömyys liittyy usein
yleisempään elämäntilanteeseen ja on yhteydessä esimerkiksi paremman työpaikan
etsintään – ikääntyneillä työikäisillä harvemmin. Alle 45-vuotiailla naisilla työkyky
oli jopa useammin erinomainen niillä työssä olevilla, jotka olivat olleet alle
vuoden työttöminä, kuin niillä, joilta työttömyyskokemus puuttui.
Osa työttömyyden ja rajoittuneen työkyvyn yhteydestä voitiin varsinkin pitkäaikaistyöttömillä
liittää heidän kokemiinsa taloudellisiin vaikeuksiin. Taloudelliset
vaikeudet voivat vaikuttaa työkykyyn muun muassa itsearvostuksen vähenemisen,
henkisen rasittuneisuuden, elinolopuutteiden tai terveydenhuoltomahdollisuuksien
rajoittumisen välityksellä. 45–64-vuotiaiden ikäryhmässä hyvässä taloudellisessa
tilanteessa olevien työttömien työkyvyn rajoittuneisuus oli yhtä yleistä
kuin niiden työssä käyvien, joilla oli paljon taloudellisia vaikeuksia. Lisäksi tämän
ikäryhmän työttömillä jo vähäiset taloudelliset vaikeuden näkyivät työkyvyltään
rajoittuneiden osuuden kasvuna entisestään.On mahdollista, että taloudellisten te-
238