Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

10 Onko väestön työkyky parantunut?
koheneminen näyttää liittyvän kokonaan siihen, että aiempaa suurempi osa naisista
on suorittanut perusasteen jälkeisiä opintoja. Miehillä siviilisäätyrakenteen
muutos on vaikuttanut päinvastaiseen suuntaan, ja kun sekä koulutus että siviilisääty
(ja alue) vakioidaan, miesten työkyky näyttää hieman kohentuneen. Miesten
työkyvyn koheneminen ei siis näytä selittyvän pelkästään väestörakenteeseen
liittyvillä tekijöillä.
Täysin työkyvyttömien osuus työikäisistä
Taulukossa 10.6.2 esitettävät tulokset perustuvat analyysiin, jonka kulku noudattaa
edellä läpikäytyä tarkastelua, mutta työkyvyn osoittimena on täysin työkyvyttömien
osuus, kun taulukossa 10.6.1 tarkasteltiin täysin tai osittain työkyvyttömien
yhteenlaskettua osuutta. Päähavainnot eivät riipu siitä, tutkitaanko
täysin työkyvyttömäksi itsensä arvioivien väestöosuuden muutosta (taulukko
10.6.2) vai otetaanko mukaan myös osittain työkyvyttömät (taulukko 10.6.1).
Naisilla täysin työkyvyttömien ikävakioitu osuus 30–64-vuotiaista on hieman
pienentynyt, ja havainto ilmenee selvimmin 30–54-vuotiaiden keskuudessa, mutta
muutos ei ole missään ikäryhmässä tilastollisesti merkitsevä. Naisilla alue- ja
siviilisäätyrakenteen muutos ei ole näytellyt mitään osaa työkyvyttömien väestöosuuden
muutoksessa, mutta ikä- ja koulutusvakioitu työkyvyttömien osuus
näyttää jopa hieman kasvaneen – joskaan ei tilastollisesti merkitsevästi. Naisten
koulutustason kohenemisen perusteella olisi siis voitu olettaa työkyvyttömyyden
vähentyneen enemmän kuin todellisuudessa tapahtui.
Miehillä täysin työkyvyttömien osuus (taulukko 10.6.2) pieneni vielä jyrkemmin
kuin täysin tai osittain työkyvyttömien osuus (taulukko 10.6.1), ja myönteinen
kehitys oli sitä jyrkempää, mitä vanhempaa ikäryhmää tarkastellaan. Työkyvyttömyyden
väheneminen selittyy osittain miesten koulutustason paranemisella,
mutta siviilisäätyrakenteen muutos puolestaan on ollut työkyvyn kannalta
epäedullinen. Ikä-, alue-, koulutus- ja siviilisäätyrakenteen muutosten huomioon
ottamisen jälkeenkin täysin työkyvyttömien osuus työikäisistä miehistä pieneni
huomattavasti, ja kehitys oli myönteisintä iäkkäimpien työikäisten keskuudessa.
307