Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

5 Työkykyyn vaikuttavat tekijät
Osaamisvalmiudet liittyivät koettuun työkykyyn kuitenkin selvemmin naisilla kuin
miehillä. Koulutusasteesta riippumatta ne naiset, joilla oli lisäkoulutuksen tarvetta,
kokivat työkykynsä huonommaksi kuin ne, joiden koulutus oli riittävä. Miehillä
hyvän työkyvyn ja osaamisvalmiuksien yhteys oli tilastollisesti merkitsevä vain
korkea-asteen koulutuksen saaneilla (taulukko 5.4.1).
Myös toinen osaamisen indikaattori, työssä jaksamista haittaava osaamisen
puute, oli yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn. Ne, jotka kokivat osaamisen
tai koulutuksen puutteen haittaavan työssä jaksamista ja selviytymistä, pisteyttivät
työkykynsä huonommaksi kuin ne, joilla tällaisia ongelmia ei ollut. Tämä näkyi
kaikissa koulutusryhmissä, mutta tilastollisesti merkitsevästi osaamisen puute liittyi
huonoksi koettuun työkykyyn kuitenkin vain korkea-asteen koulutuksen saaneilla.
Yhteys oli voimakkaampi naisilla kuin miehillä (taulukko 5.4.1).
Osaaminen liittyi koettuun työkykyyn selvemmin nuoremmilla kuin vanhemmilla
työntekijöillä. Nuorten korkeampi koulutustaso ei kuitenkaan riitä selittämään
ikäryhmien eroja. Hyvän osaamisen yhteys hyvään työkykyyn oli voimakkain nuoremmissa
ikäryhmissä – naisista alle 55-vuotiailla ja miehistä alle 45-vuotiailla –
myös silloin kun koulutustaso vakioitiin (kuva 5.4.1 ja liitetaulukko L5.16).
Kuva 5.4.1. Työkykynsä hyväksi (9–10) pisteyttäneiden osuus (%) osaamisen
mukaan, työssä käyvät. 1
%
80
70
60
50
40
30
20
10
0
1 Koulutusaste vakioitu.
Naiset Miehet
Ei osaamisen
puutteita
Puutteita
osaamisessa
30–44 45–54 55–64
Ei osaamisen
puutteita
Puutteita
osaamisessa
30–44 45–54 55–64
165