Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

analysoinnin jälkeen. Sulkeistamisessa on tärkeää pyrkimys teoreettisten ja käsitteellistenetukäteisoletusten jatkuvaan ja huolelliseen reflektioon. (Perttula 1995, 70)99Kiteyttäen sulkeistamisen vaiheet ovat:1. Reflektio eli tutkijan ennakkokäsityksen, luonnollisen asenteen mukaisenkokemuksen ja teoreettisesti latautuneiden oletusten ja merkitysten itsetiedostus.2. Omien ennakkokäsitysten, luonnollisen asenteen mukaisen kokemuksen jateoreettisesti latautuneiden oletusten ja merkitysten tietoinen siirto syrjään.3. Oman kokemuksen ja toisen, tutkittavan, kokemuksen tietoinen ja jatkuvaeriyttäminen.Tässä tutkimuksessa sulkeistaminen on ollut jatkuva ja systemaattinen prosessi, jotatutkija on tietoisesti toteuttanut tutkimuksen suunnitteluvaiheesta analyysien valmistumiseenasti. Sulkeistaminen on toteutettu tutkimuksen kunkin vaiheen luonteenmukaisesti siten, että sulkeistamista ohjaavana päätavoitteena on ollut tehdä tietoisestitilaa tutkittavan oman luonnollisen asenteen mukaisen kokemuksen kuvaamiselle jatulkinnalle. Tämä on toteutettu ottaen huomioon tutkimusvaiheen merkitys tutkimusprosessissasuhteessa tutkittavan mahdollisuuteen aidosti kuvata omista lähtökohdistaanhänen oma kokemuksensa. Tämän sulkeistamisprosessin pääpiirteitä ja -menettelytapojaon kuvattu liitteissä 5 ja 7. Niistä ilmenee, millaisin välinein ja toimintatavoinsulkeistaminen on toteutettu tutkimusprosessin eri vaiheissa, millaisiin seikkoihinon kiinnittetty erityistä huomiota ja millaisia on välineitä käytetty sulkeistamisessayksilöllisen kokemuksen analysoinnin eri vaiheissa.Johtamistyö ja sen kehittäminen ovat olleet jatkuvassa kehittämisen, tutkimisenja ajankohtaisen keskustelun keskiössä, mikä on tutkimuksen luotettavuuden kannaltakeskeinen tutkijan haaste tässä tutkimuksessa. Tutkija pyrki koko tutkimusaineistonkeruun, analyysin ja tulkinnan aikana tietoisesti ja konkreettisin mielellisin tekniikoinjättämään nämä ajassa liikkuvat keskustelut, teoriat sekä tutkijan omat kokemuksetjohtamistyöstä ja sen kehittymisestä tulkinnan ulkopuolella.5. Tutkijan kyky mielikuvatasolla tapahtuvaan muunteluunViidentenä tekijänä on mielikuvatasolla tapahtuva muuntelu, jonka avulla tutkija tietoisesti,kurinalaisesti ja systemaattisesti pyrkii muuntelemaan merkityksen sisältäviäyksiköitä tavoittaakseen tutkittavan kokemuksen mukaisen merkityksen. Mielikuvallisenmuuntelun avulla tutkija pääsee asioihin itseensä, sellaisena kuin ne toisenihmisen, tutkittavan, kokemuksena ilmenevät tutkittavalle itselleen. (Perttula 1995,32, 105; Varto 1992, 86) Tässä tutkimuksessa mielikuvallisen vaihtelun toteutumisenvarmistamiseksi mielikuvalliseen muuntelun annettiin tapahtua niin hitaasti kuin sejokaisen tutkittavan osalta edellytti. Käytännössä tämä ilmeni esimerkiksi siten, ettäyksittäisen tutkittavan tasolla tulkintaan käytetty aika tutkittavaa kohden vaihtelimuutamasta päivästä useampaan viikkoon.Jo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a